Arvion perusteella virasto ei enää myönnä toissijaista suojelua Helmandin, Khostin, Paktikan ja Uruzganin maakunnista tuleville turvapaikanhakijoille.
Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, turvapaikanhakijalle voidaan myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, eli toissijainen suojeluasema. Lupa voidaan myöntää, jos hakijaa uhkaa kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus.
Lupa voidaan myöntää myös, jos hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi.
Toissijaista suojelua ei myöskään myönnetä enää Ghaznin maakunnan Ab Bandin, Muqurin, Nawan ja Rashidan piirikuntien alueilta tuleville. Muu osa Ghaznista katsotaan yhä turvattomaksi.
Maahanmuuttovirasto katsoo edelleen tietyt Etelä- ja Itä-Afganistanin maakunnat turvattomiksi, mutta Afganistanissa on myös suuria alueita, joissa ei ole turvallisuusuhkaa.
– Kotiseudun vaikea turvallisuustilanne ei ole yksin peruste saada turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa Suomesta. Virasto selvittää aina, voisiko hakija paeta sisäisesti eli siirtyä asumaan turvalliseen osaan maata, Maahanmuuttovirasto kertoo tiedotteessaan.
Suuri osa tänä syksynä Suomeen hakeutuneista afganistanilaisista turvapaikanhakijoista on yksintulleita alaikäisiä. Jos viranomaisella on syytä epäillä, että hakija ei ole oikeasti alaikäinen, hakijalle tehdään iänmääritystesti.