”Ei annettu tehtäväksi” – Yle siirtyi ilman lupaa tekstijournalismiin

Tekstimuotoisen journalismin yleisradiotukeminen on ristiriidassa valtiontukien kanssa.

– Lukusuositus. Ylen tekstijournalismissa valtiontuen ehdot eivät todennäköisesti täyty, kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo twiittaa.

Kansanedustaja on jakanut Twitterissä alta löytyvän Aamulehden vastaavan päätoimittaja Jussi Tuulensuun kirjoituksen, jonka mukaan Ylen tekstimuotoisessa journalismissa on kyse laittomasta valtiontuesta. Hän viittaa Euroopan komission Suomelle toukokuussa 2019 antamaan kehotukseen korjata Yle-lakiaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ongelma valtiontuessa liittyy Yleisradion poikkeuksellisen laajamittaiseen tekstimuotoisten verkkosisältöjen tarjontaan, joka on ristiriidassa EU:n valtiontukisääntelyn kanssa. EU:ssa valtiot voivat tukea yleisradiotoimintaa – eli lähinnä perinteisiä tv- ja radiolähetyksiä.

– Tästä on unionissa erikseen sovittu. Tekstimuotoisen verkkojournalismin tukemista sen sijaan koskee sama ehto kuin muitakin valtiontukia: mahdollista vain, jos palvelua ei markkinoilta ei saa, Tuulensuu kirjoittaa Aamulehdessä analyysissään.

Yleisradion tekstimuotoisen journalistisen verkkosisällön tuotanto rahoitetaan Suomen valtion budjetista. Tuulensuun mukaan rahoituksen antaminen tekstijournalismiin vääristää näin ollen mediamarkkinoita, eikä se täytä EU:n vaatimuksia yleisradiotoimintaan sopivaksi tueksi.

Sinuhe Wallinheimon mukaan tekstijournalismin suhteen ”kyseessä on Ylen omin päin tekemä laajennus”.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Poliitikot eivät ole määritelleet sitä yleishyödylliseksi palveluksi eivätkä ole antaneet sitä Ylen tehtäväksi, kansanedustaja Wallinheimo toteaa.

Suomi esitteli komissiolle Yle-lakiinsa muutoksen marraskuussa 2019. Lakimuutos on lausuntokierroksella. Asiasta kanteli komissiolle 2017 Medialiitto.

Mainos