Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan noin kymmenen prosenttia autoista oli täyssähköautoja ja noin 20 prosenttia ladattavia hybridejä. Tänä vuonna täyssähköautojen osuuden arvioidaan kasvavan jo noin 17 prosenttiin rekisteröinneistä ja ladattavien hybridien 23 prosenttiin rekisteröinneistä. Ladattavien autojen yhteenlaskettu osuus kasvaisi näin noin 40 prosenttiin.
– Henkilö- ja pakettiautojen sähköistyminen nopeutuu selvästi tämän vuosikymmenen toisella puoliskolla, sillä EU-lainsäädännössä henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoja ollaan kiristämässä, Autoalan tiedotuskeskus kertoo.
Komission esittää uusien autojen päästötavoitteiden kiristämistä siten, että henkilöautojen keskipäästöt alenisivat 55 prosentilla ja pakettiautojen 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2035 tavoitteeksi on ehdotettu, että uudet autot olisivat nollapäästöisiä.
Tämä linjaus rajaisi ajoneuvovalmistajien mahdollisuutta pitää polttomoottoriautoja tuotannossa vuoden 2030 jälkeen. Uutta raja-arvoesitystä ei ole vielä hyväksytty, mutta se todennäköisesti etenee esitetyssä muodossaan.
Vuoteen 2025 mennessä lähes kolmanneksen ensirekisteröidyistä henkilöautoista on ennakoitu olevan täyssähköautoja ja ladattavien autojen yhteenlasketun osuuden on arvioitu kasvavan jo 55 prosenttiin rekisteröinneistä, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
– Täyssähköautojen osuuden arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä jo lähes kahteen kolmasosaan rekisteröinneistä ja vuonna 2035 kaikki ensirekisteröitävät autot olisivat täyssähkö- tai polttokennoautoja. Sähköistymisen on ennakoitu Suomessa olevan hieman nopeampaa kuin Euroopassa keskimäärin, mutta hitaampaa kuin muissa Pohjoismaissa.
Kallion mukaan ladattavien henkilöautojen määrän autokannassa ennakoitaan olevan vuonna 2030 noin 740[nbsp]000, kun vielä viime vuoden ennusteessa määrän arvioitiin jäävän hieman yli 600[nbsp]000 ladattavaan autoon vuonna 2030.
– Tärkeä reunaehto ladattavien autojen yleistymiselle on latausinfran kehittyminen, sillä ilman kotilatausmahdollisuutta ja kattavaa julkista latausverkkoa sähköistyminen hidastuu.
Kallion mukaan sähköistyminen etenee ripeästi jo nykytoimilla, joihin EU-raja-arvojen lisäksi kuuluvat kansalliset hankintatuet, autoveron poistaminen täyssähkö- ja vetyautoilta sekä vähäpäästöisten työsuhdeautojen kannusteet.
– Sähköautojen käyttökustannukset ovat huomattavasti polttomoottoriautoa alemmat, mikä osaltaan lisää sähköautojen houkuttelevuutta. Sähkö- ja kaasuautojen yleistymistä voitaisiin edelleen nopeuttaa latausinfratuilla ja nykyistä reilummilla hankintakannusteilla, kertoo Kallio tiedotteessa.
Käyttövoimaennusteen mukaan henkilöautokannassa on vuonna 2030 noin 2,2 miljoonaa polttomoottoriautoa.
– Koska autokannan kierto on hidas – noin 22 vuotta – käyttövoimamurros etenee hitaasti, vaikka uusien polttomoottoriautojen myynti päättyisikin vuonna 2035, Kallio toteaa.