Eduskunnan suuri valiokunta päätti perjantaina Suomen neuvottelukannan pankkien yhteiseksi kriisinratkaisumekanismiksi ja siihen liittyväksi kriisinratkaisurahastoksi.
Mekanismi on toinen osa perusteilla olevaa pankkiunionia. Sen avulla päätetään, miten heikot pankit pilkotaan tai ajetaan alas ja elinkelpoiset pankit pääomitetaan.
Pankkiunionin ensimmäinen osa, yhteinen pankkivalvonta, on jo aloittanut toimintansa. Yhteisestä talletussuojarahastosta ei vielä ole aloitettu edes keskusteluja.
Yhteistä kriisinhallintamekanismia ja -ratkaisurahastoa käsitellään euroryhmän ja EU-maiden valtiovarainministerien Ecofin-neuvoston kokouksissa maanantaina ja tiistaina.
Ecofin-neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission edustajat vääntävät parhaillaan kättä kriisinratkaisumekanismista. Neuvostossa istuvien jäsenmaiden ja parlamentin kannat ovat olleet ristissä mekanismin useista keskeisistä kohdista.
EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta hyväksyi lausuman Suomen neuvottelutavoitteiksi enemmistöäänin 15 – 9. Perussuomalaisten ja keskustan vastalauseissa katsotaan, ettei kriisinratkaisumekanismin yhteyteen pidä rakentaa yhteistä rahastoa, vaan se tulisi järjestää kansallisten rahastojen verkostolla.
Europarlamentti ei pääse rahanjakoon
Kriisinratkaisurahaston rahoituksen keräämisestä pankkien kannatusmaksuilla ja rahastoitujen varojen käyttämisestä sekä kansallisten rahastojen vaiheittaisesta yhdistämisestä päätetään jäsenmaiden hallitusten välisellä sopimuksella ilman europarlamentin osallistumista päätöksentekoon.
Sopimuksessa eurovaltiot hyväksyvät säännöt pankeilta kansallisesti kerättyjen vakausmaksujen siirtämisestä yhteiseen pankkitukirahastoon sekä näiden kansallisten rahasto-osuuksien vaiheittaisesta yhdistämisestä.
Lausumassaan suuri valiokunta painottaa, että Suomen ennakkoehto rahaston käytölle on sijoittajavastuun toteutuminen vähintään viime vuoden joulukuun Ecofin-neuvostossa sovitulla tavalla veronmaksajien osuuden minimoimiseksi. Se tarkoittaa sitä, että ennen kuin veronmaksajien kukkarolle on lupa mennä, omistajat, joukkovelkakirjasijoittajat ja suurtallettajat osallistuvat pankin saneerauskustannuksiin.
Perustuslakivaliokunnan tavoin suuri valiokunta katsoo myös, että sijoittajavastuun toteutuminen pysyväisluonteisena elementtinä on varmistettava.
Valiokunnan mukaan Ecofin-neuvostossa saavutetusta sovusta myös seuraa, ettei sopimukseen saa sisällyttää yhteisvastuuta lisäävää kansallisten rahasto-osuuksien pakollista lainausvelvollisuutta tai Euroopan pysyvän vakausmekanismin varojen käyttöä pankkien tukemisiin.
Myös kansallisesta siltarahoituksesta on voitava päättä tapauskohtaisesti kansallisia menettelyjä noudattaen.