Egyptin armeija toteutti myöhään keskiviikkoiltana uhkauksensa ja syrjäytti vuosi sitten valitun muslimiveljeskuntaa edustavan presidentin.
Suomen Kairon-suurlähettiläs Roberto Tanzi-Albi sanoo Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että tilanne Kairossa on jännittynyt, mutta rauhallinen.
Vallankaappaus oli hänen mukaansa taitavasti suunniteltu. Kriittisin kysymys jatkon kannalta on, miten pettynyt toinen puoli kansasta, eli muslimiveljeskunnan kannattajat, saadaan mukaan poliittiseen prosessiin.
– Egypti on todella jakautunut, myös Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta muistuttaa Ylen haastattelussa.
Tutkimusjohtaja Tuomo Melasuo Tampereen yliopistosta arvioi, että syrjäytetyn presidentin Mohammed Mursin asema oli vaikea, sillä hän ei ollut muslimiveljeskunnan todellinen johtaja.
Melasuo arvioi, että vallankaappaus on eduksi maalle.
– Tämä on ehkä voitto egyptiläisille, hän arvioi.
Hänen mukaansa tapahtumat sekä Turkissa ja Egyptissä osoittavat, ettei nuorisoa voi Arabimaissa kahlita osaksi uskonnollis-poliittista järjestelmää.
Hannu Juusola muistuttaa, että vallankaappauksia seuraa usein toinen. Itsevaltias Hosni Mubarak syrjäytettiin vallasta 18 päivää kestäneiden mielenosoitusten jälkeen helmikuussa 2011.
– Kun vallankumousten tielle lähdetään, on hyvinkin tyypillistä, että niitä seuraa toisia, Juusola sanoo.
Hänen mukaansa Egyptin tapahtumia voidaan kutsua sotilasvallankaappaukseksi.
– Kylmä fakta on se, että Egyptissä on palattu tilanteeseen, joka vallitsi Mubarakin kaatumisen jälkeen. Todellista valtaa pitää armeija.
Juusola ei usko, että Egyptissä ajaudutaan varsinaiseen sisällisotaan.