Eero Heinäluoma ihmettelee Kauppalehden haastattelussa, kuinka vähän julkisuudessa puhutaan teollisuuden puolesta.
– Vientivetoinen kasvustrategia hyväksyttiin yksimielisesti 1990-luvun alussa. Sillä mentiin menestyksekkäästi 2000-luvun alkuun asti.
– Samanlaista vientiyrityksiä tukevaa strategiaa Suomi tarvitsee nyt. Sitä vain ei valitettavasti näy sen enempää ekonomistien puheissa kuin hallituksen linjauksissakaan. Kaikki tuntuu peittyvän yhteen valtavaan voivottelun pölypilveen, Heinäluoma sanoo.
Heinäluoman mielestä sekä työnantajapuoli että työntekijäpuoli ovat olleet oikeassa väitteissään Suomen kilpailukyvyn heikkoudesta. Sekä hintakilpailukyky että osaamisen ja laadun taso eli reaalinen kilpailukyky ovat heikentyneet.
– Minusta molemmat leirit ovat oikeassa. Hintapuolella päästään kuitenkin nopeammin tuloksiin, ja siksi koko kustannusraamia olisi käytävä läpi.
Heinäluoma jatkaisi edelleen kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevia tuloratkaisuja, ja keskittyisi erityisesti teollisuuden kustannusten alentamiseen veropuolella.
– Nyt pitää alentaa energiaverotusta: meillä ei ole varaa pitää sitä korkeammalla tasolla kuin Ruotsissa. Samoin on väylämaksuja edelleen alennettava, jotta edes osa onnettoman rikkidirektiivin aiheuttamasta vahingosta saadaan kompensoiduksi. On myös rohjettava puhua puun hinnasta ja sen saatavuudesta pidemmällä aikavälillä. Puun häiriötön saatavuus on välttämätöntä, jotta alan teollisuus voi investoida kotimaahan, Heinäluoma sanoo.
Yllättäen eduskunnan puhemies antaa tunnustusta myös Sampon, UPM:n ja Nordean hallitusten puheenjohtajan Björn Wahlroosin näkemyksille. Vaikka Heinäluoma huomauttaa, että hänellä ja Björn Wahlroosilla on erilaiset käsitykset ihanneyhteiskunnasta, he ovat yhdestä asiasta samaa mieltä: euro on yliarvostettu.
Heinäluoma muistuttaa, että keskeinen syy euron yliarvostukselle on se, että muita valuuttoja on tietoisesti heikennetty.
– Nyt ollaan Euroopassa deflaation kynnyksellä. Nyt pitää avata EKP:n strategia. EKP on osoittanut uskottavuutensa inflaation hillitsijänä, mutta kasvun tukijana sen näytöt ovat pienemmät. Kasvusta ja työllisyydestä huolehtiminen pitäisikin sisällyttää EKP:n tehtäviin.