Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi viime keväänä kolme merkittävää ratkaisua, jotka selkiyttivät käytäntöä edustus- ja markkinointitilaisuuksien arvonlisäverojen vähennysoikeuden osalta. Käytännössä rajanveto vähennyskelpoisten ja -kelvottomien kulujen välillä aiheuttaa kuitenkin yrityksille edelleen päänvaivaa, sanoo Intrum Iustitia.
Edustusmenoilla tarkoitetaan sellaisia menoja, joilla yritys pyrkii uusien liikesuhteiden luomiseen, entisten säilyttämiseen tai parantamiseen tai muutoin liiketoiminnan edistämiseen. Edustustilaisuudet ovat usein luonteeltaan suljettuja tai rajattuja tilaisuuksia, joihin sisältyy runsaampaa tarjoilua, ja edustuslahjat ovat usein tavanomaisesta poikkeavia ja kallisarvoisia.
Intrum Iustitia toteaa, että rajanveto edustuskulujen sekä liiketoimintaan liittyvien muiden kulujen välillä on tärkeää, sillä arvonlisäverotuksessa eduskuluihin sisältyvää veroa ei saa vähentää lainkaan yrityksen kirjanpidossa. Vuoden 2014 alussa edustuskulujen vähennyskelvottomuus laajennettiin koskemaan myös tuloverotusta, missä aiemmin oli 50 prosentin vähennysoikeus.
KHO:n huhtikuussa 2013 antamien päätösten perusteella rajanveto markkinointi- ja edustustilaisuuksien välillä ei voi perustua yksittäiseen tekijään, vaan tilaisuuden luonteen kokonaisarviointiin.
Annettujen päätösten nojalla yritykset voivat vähentää myös kohdennettujen markkinointitilaisuuksien kulujen arvonlisäveron siltä osin, kun kulut palvelevat selkeästi yrityksen liiketoimintaa.
– Toisaalta illalliset, cocktail- ja muut iltatilaisuudet, joihin ei liity selkeää myynnillistä toimintaa – esimerkiksi yrityksen tuotteiden ja palveluiden esittelyä – on rajattu vähennysoikeuden ulkopuolelle, Intrum Iustitia muistuttaa.
Ulkomailla maksettujen edustuskulujen verokohtelu voi poiketa huomattavasti kotimaisesta, sillä useissa maissa edustuskulut ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Ulkomaisia arvonlisäveroja voi hakea takaisin kohdemaiden veroviranomaisilta esimerkiksi vuosittain.