Asia selviää OAJ:n eduskuntapuolueille tekemästä kyselystä. Siihen vastasivat kaikki eduskuntapuolueet. Kyselyssä puolueet saivat valita 11 tasa-arvoesityksen joukosta kolme kannatettavinta ja maksuttomuuden valitsi suosikkeihinsa kuusi puoluetta.
Perussuomalaiset ja keskusta olivat ainoita, jotka eivät nostaneet maksuttomuutta kolmen kärkeen. Silti myös keskusta toteaa avoimessa vastauksessaan, että puolue näkee tavoitteen varhaiskasvatuksen maksuttomuuden laajentamisesta tärkeänä pitkällä aikavälillä.
– On todella hienoa, että ajattelu on muuttunut tähän suuntaan ja monessa puolueessa varhaiskasvatus mielletään nyt lasten oikeutena ja osana koulutusjärjestelmää. Koska hallituksen tavoitteena on lisätä osallistumista varhaiskasvatukseen, tällä hallituskaudella voisi selvittää, mitä muita esteitä varhaiskasvatukseen osallistumisen tiellä on, paitsi juuri maksut, sanoo OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.
Mikä estää osallistumisen?
Kysymys varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta liittyy läheisesti ajankohtaiseen keskusteluun kotihoidon tuesta ja siitä, millaiset vaikutukset tuella on vanhempien asemaan työelämässä. Muun muassa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on kirjoittanut, että Suomen pitäisi luopua kotihoidon tuesta.
Misukan mukaan kotihoidon tuki ja varhaiskasvatus liittyvät tiiviisti yhteen.
– Ei voida harkita kotihoidontuen ja perhevapaajärjestelmän kehittämistä ilman, että puhutaan myös varhaiskasvatuksesta, hän sanoo.
Misukka muistuttaa, että Suomessa osallistuminen varhaiskasvatukseen on vielä huomattavasti vähäisempää kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Yksi syy alhaiseen osallistumisasteeseen voi hänen mukaansa olla juuri kotihoidon tuki. Asiasta kaivattaisiin kuitenkin perusteellista selvitystä.
– Me olemme esittäneet eduskunnalle ja ministeriöllekin, että selvitetään, mikä Suomessa estää varhaiskasvatukseen osallistumista, hän sanoo.
Kuntalisissä ongelmallisia rakenteita
Misukan mukaan perhevapaajärjestelmä pitää uudistaa kansallisesti, mutta tuet on mietittävä uudelleen myös jokaisessa kunnassa.
Esimerkiksi monessa kunnassa maksetaan kotihoidontuen kuntalisää vain, jos perhe hoitaa kaikki alle kouluikäiset lapset kotona. Vaikkapa vuoden ikäistä lasta kotona hoitava vanhempi jää siis ilman kuntalisää, jos tämän kolme vuotta täyttänyt lapsi on varhaiskasvatuksessa.
Misukan mielestä on sääli, että tällaisissa tapauksissa vanhempikin lapsi jää ilman varhaiskasvatusta. Sillä olisi tunnetusti myönteiset vaikutukset myöhempään oppimiseen.
– Meillä on olemassa rakenteellisia ongelmia, joita ei ole ymmärretty, kun näitä järjestelmiä on luotu. Sellaiset tulisi kaikki perata, Misukka sanoo.
Kyselyn tulokset esitellään perusteellisesti 4. marraskuuta ilmestyvässä Opettaja-lehdessä.