Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen Pauli Kiuru haluaisi, että tiedusteluvaliokunnan tapaan myös eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntiin valittavien kansanedustajien taustat selvitettäisiin.
Valiokunnissa käsitellään kansallisen turvallisuuden kannalta arkaluonteista tietoa.
– Vaaleilla valittujen edustajien taustojen tarkistaminen on sensitiivinen asia. Sinisilmäisyyteen ei ole kuitenkaan vara, Pauli Kiuru sanoi keskiviikkona täysistunnossa.
Uutta tiedusteluvalvontavaliokuntaa perustettaessa sen jäsenet siivilöitiin. Valiokunnan jäseneksi aiottu kansanedustaja joutui ensin pyytämään tietosuojavaltuutettua tarkastamaan, sisältyykö hänestä tietoja suojelupoliisin tallettamiin henkilötietoihin.
Tietosuojavaltuutettu antoi tämän jälkeen havaintonsa tiedoksi kyseiselle kansanedustajalle, hänen eduskuntaryhmänsä puheenjohtajalle ja eduskunnan pääsihteerille. Näin haluttiin varmistaa, ettei jäseneksi tule valituksi kansanedustajaa, jonka taustat ja yhteydet voisivat vaarantaa luottamuksen ja kansallisen turvallisuuden.
Pauli Kiurun näkemys sai tukea täysistunnossa hänen ryhmäkollegoiltaan.
– Minusta ehdotus on erittäin hyvä ja harkitsemisen arvoinen, etenkin kun nyt lähitulevaisuudessa eduskunta tulee käsittelemään sellaisia asioita, joissa todennäköisesti käsitellään myös sellaista tietoa, jonka emme halua päätyvän vääriin korviin. Tällöin on myös voitava varmistua siitä, että edustajat, jotka näitä tietoja käsittelevät, ovat varmasti sellaisia, joiden korviin tämän tiedon voi huoletta luottaa, kokoomuksen Sari Multala sanoi.
Kokoomuksen Kari Tolvasen mukaan on tosiasia on, että tietyissä valiokunnissa saadaan käsitellä todella arkaluontoista tietoa, ”ei pelkästään luottamuksellista vaan myös salaiseksi turvaluokiteltua tietoa”.
– On jotenkin – voi sanoa käsittämätöntä, että jossain valiokunnassa tarkastetaan edustajien taustat mutta sitten samankaltaista tietoa käsittelevien muiden valiokuntien edustajien taustoja ei tarkasteta. Etenkin kun me tiedetään, että meillä on tämä häikäilemätön naapuri tuossa, joka koettaa hankkia tietoa tavalla ja toisella, Kari Tolvanen sanoi.
SDP:n kansanedustaja Mika Kari oli toista mieltä.
– Tässä kyllä kannustan hyvään valmisteluun ja hyvään parlamentaariseen laajaan pohdintaan sen sijaan, että tekisimme ikään kuin pikaistuksissamme sellaisia rakenteellisia muutoksia, jotka myös kansanedustajan asemaa heikentäisivät. Itselläni on varsin hyvä kokemus ja positiivinen kokemus niiden valiokuntien työstä, joissa olen saanut olla mukana käsittelemässä asioita, joita ei ole — tai sanotaan niin, että asioita, jotka on merkitty luottamuksellisiksi, ja tällaisia tietovuotoja eduskunnan puolelta ei ainakaan julkisuuteen näiden vuosien aikana ole valiokunnista tullut, Mika Kari sanoi.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) huomautti, että kuka tahansa voi asettua eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi, eikä ”siinä vaiheessa tietenkään pyydetä mitään turvallisuusselvitystä”.
– Totta kai on tärkeätä, että kaikki se tieto, joka on luottamuksellista ja jota käsitellään eduskunnan valiokunnissa, pysyy valiokunnissa. Tältä osin toivon, että eduskunnassa käydään vaikkapa puhemiesneuvostossa nyt ensin keskustelua, onko tässä nyt tarve muutoksiin. Eduskunnan työjärjestys on minun käsittääkseni myös se paikka, jossa näistä asioista voi säätää, Henriksson sanoi.
SDP:n Antti Rinteen mukaan ”tätä pohdittiin silloin kolme vuotta sitten ja tultiin ainakin silloin tulokseen, että tämä olisi rajattu vain tähän tiedusteluvaliokuntaan”.
– Toisaalta se voisi lisätä luottamusta, avoimuutta ja ehkä vähentäisi tiettyjä riskejä, mutta näen, kuten oikeusministeri Henrikssonkin tässä aikaisemmin sanoi, että se on parlamentarismin piirissä ja eduskuntaryhmien on syytä sitä arvioida, eikä sitä näin ollen ole syytä kirjoittaa hallituksen esitykseen, Antti Rinne sanoi.