Eduskunnan perustuslakivaliokunnan selvitys eduskunnan perustuslaissa taatun tietojensaantioikeuden toteutumisesta on valmistunut.
Perustuslakivaliokunnan muilta valiokunnilta saamista lausunnoista ilmenee, että eduskunnan ja valiokuntien tiedonsaantioikeuden käytännön toteutumisessa on ilmennyt runsaasti ongelmia. Vaihtelua on kuitenkin valiokunnittain.
Eräissä tilanteissa valiokunnilla on ollut ongelmia salassa pidettävän tiedon saamisessa. Perustuslakivaliokunta korostaa, että valiokunnan tiedonsaantioikeuden piiriin kuuluvat kaikki valiokunnan tarvitsemat tiedot riippumatta siitä, onko kyse julkisuuslain perusteella salassa pidettävistä tiedoista.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että ministeriöissä tapahtuvan virkamiesvalmistelun tehtävänä ei ole edistää tietyn esityksen läpimenoa muutoin kuin objektiivisella ja riittävän seikkaperäisellä valmistelulla ja asioiden selvittämisellä.
Poikkeusoloissa ilmeni ongelmia
Perustuslakivaliokunta on havainnut poikkeusolojen sääntelyn yhteydessä ongelmia tietojensaannissa. Valiokunta on ilmaissut huolensa eduskunnan aseman turvaamisesta ylimpänä valtioelimenä poikkeusoloissa.
Perustuslakivaliokunta painotti erityisesti asetusten perustelumuistoista puuttuneiden kokonaisarviointien esittämisen välttämättömyyttä. Kyse oli rajoitusten yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen arvioinnista suhteessa niillä saavutettuun hyötyyn perusoikeusnäkökulman kannalta.
EU-asioissa perustuslain 96 §:ssä olevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa eduskunnan mahdollisuus vaikuttaa kaikkien niiden Euroopan unionissa tehtävien päätösten valmisteluun, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan.
Perustuslakivaliokunnan mielestä eduskunnan tiedonsaantioikeus ei ole aina toteutunut perustuslain mukaisesti ja asiaan on jouduttu ottamaan kantaa myös valtioneuvostoon kohdistuvassa oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa.
Tiedonsaantioikeuden toteutuminen virkavelvollisuus
Viime hallituskauden sote-esitysten käsittelyyn liittyi perustuslakivaliokunnan mielestä ongelmia. Perustuslakivaliokunta pitää selvänä, että eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteuttaminen on virkavelvollisuus, johon voi kohdistua perustuslain 118 §:ssä säädetty virkavastuu.
Valtioneuvostolla, ministeriöllä tai sen virkamiehillä ei ole perustuslain 47 § huomioon ottaen toimivaltaa harjoittaa tarkoituksenmukaisuusharkintaa sen suhteen, mitä tietoja eduskunnan valiokunta katsoo tarvitsevansa. Valtioneuvoston ja ministeriöiden virkamiesten virkavelvollisuutena on toteuttaa eduskunnan tarpeellisina pitämien tietojen esittäminen. Perustuslakivaliokunta kiinnittää valtioneuvoston erittäin vakavaa huomiota asiaan.
Perustuslakivaliokunnan selvityksen kohteena oli erityisesti tiedonsaantioikeuden toteutuminen lainsäädäntöasioissa, kuten viime vaalikauden sote-uudistuksessa.
Esillä oli myös tiedonsaannin sujuvuus keväällä 2020 poikkeusolojen vallitessa ja eduskunnan käsitellessä valmiuslain mukaisia perusoikeuksiin kajoavia toimivaltuuksia sekä eduskunnan informointi EU-asioissa. Lausunnot ja kannanotot, samoin kuin koko selvitys, käsittelevät ongelmia tiedonsaannin toteutumisessa usean vaalikauden ajalta.
Eduskunnalla on perustuslain 47 §:n mukaan oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Eduskunnan asemasta ylimpänä valtioelimenä sekä lainsäädäntövaltaa ja valtiontaloudellista valtaa käyttävänä valtioelimenä seuraa, että eduskunnan on saatava luotettavat ja kattavat tiedot päätöksentekonsa perustaksi. Tämä on perustuslaissa säädettyjen kansanvaltaisen hallitusmuodon perusteiden toteuttamisen välttämätön edellytys.
Eduskunnan laaja tiedonsaantioikeus turvaa myös valtioneuvoston parlamentaarista valvontaa.