Verkkouutisten blogissaan kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoi kipsin pellolle levityksen vähentävän maatalouden fosforipäästöjä. Teksti oli tyypillinen poliitikon kirjoitus, jossa paljastui asiantuntemuksen puute.
Maataloutta valitettavasti Bulevardin eteläpuolella eikä eduskunnassa enää ymmärretä. Alan osaajia ei eduskunnassa enää ole.
Mitä vähemmän maataloutta tunnetaan, sitä äänekkäämmin siihen otetaan kantaa. Mutuun perustuva vihreä ajattelu on pop.
Parhaat ympäristöhyödyt saadaan sellaisilla faktoihin perustuvilla toimenpiteillä, joista on myös taloudellista hyötyä. Elinkeinon ja ympäristönsuojelun hyödyt on mahdollista yhdistää.
Irrallisia kalliita näennäisiä toimenpiteitä ei kannata jahdata luulopohjalta.
Haastattelin uutta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista (kesk.). Hän kertoi bio- ja kierrätystalouden olevan tulevalla hallituskaudella kärkiasioita. Ministerille tuli kuitenkin yllätyksenä, että käytännön ravinteiden kierrätystä on merkittäväsi vaikeutettu uudella nitraattiasetuksella.
Asetus on kansallinen jatke komission direktiiville. Asetus on tehty niin ammattitaidottomasti, että se suosii kemiallisia liukoisia lannoitteita orgaanisten kierrätysmateriaalien ja lannan sijaan.
Esimerkiksi joidenkin luomuvihannesten, kuten kaalin viljely loppuu, koska lannoitteiden ravinteet on laskettu väärällä tavalla kokonaisravinteina, eikä liukoisina. Kaalille esimerkiksi sallitaan enää vain neljännes sen tarvitsemasta ravinnetarpeesta.
Syy, miksi keinolannoitteita suositaan ravinteiden kierrätyksen kustannuksella, on pari syytä.
Tutkimusten puute johtaa siihen, että päätöksiä tehdään ilman faktoja. Toinen syy on se, että ainakin ympäristöministeriössä väheksytään elinkeinon osaajien tietämystä.
Uutta eläinsuojelulakia esimerkiksi valmistellaan aktivistien ja virkamiesten voimin. Elinkeinon harjoittajien osaaminen puuttuu pöydästä tyystin. Sama juttu on monessa muussakin valmistelussa.
Maatalous sukupolvien pituisena perinneammattina vaatii paljon osaamista ja omakohtaista käytännön tietämystä.
Farmarit ovat monipuolisia osaajia, joilla olisi myös ympäristöä hyödyttävää käytännön tietoa, mutta se sivuutetaan.
Citypoliitikoilla tuntuu olevan perin kielteinen asenne maaseudun osaamiseen. Kuten yksi ympäristöministeriön virkamies oli maajussille todennut hänen tarjoamastaan tiedosta: Todellinen osaaminen on eri pöydissä.
Maatalous ei ole kaiken syypää. Talvella Itämerelle tullut voimakas suolapulssi ja veden vaihtuminen nostaa vuosisataisia pohjasedimenttejä lisääntyvän sinilevän ruuaksi. Silloinko taas Bulevardilla osoitellaan maaseutua uimavesien pilaajiksi?
Kirjoittaja Hannu Koivisto on vapaa toimittaja Kurikasta.