Keskustan, perussuomalaisten, RKP:n ja KD:n eduskuntaryhmien tuki Lex Malmi -kansalaisaloitteelle tarkoittaisi sitä, että eduskunnan enemmistö kannattaisi Malmin lentokentän säilyttämistä ilmailukäytössä. Näillä ryhmillä on yhteensä 101 kansanedustajaa.
Keskustan eduskuntaryhmä haluaisi Malmin lentokentän toiminnan jatkuvan, vaikka Helsingin kaupunki on ilmoittanut, että alueelle rakennetaan asuntoja.
– Kyllä ryhmä on varsin yksituumaisesti kentän jatkon kannalla, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo.
Keskustalaiset kansanedustajat kannustavat hakemaan ratkaisua ensisijaisesti niin, että asia ratkeaisi Helsingin kaupungin ja valtion maanvaihdolla.
– Kenties yksi tapa etsiä ratkaisua voisi olla se, että lentotoiminta voisi jatkua, mutta osa alueesta kaavoitettaisiin asuntokäyttöön ja tämän lisäksi katsottaisiin vielä muut maanvaihtomahdollisuudet. Uskomme, että joustava kaupunkikenttä on pitkällä tähtäimellä ilman muuta voimavara Helsingille, Kaikkonen sanoo.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho kertoo, että ryhmä päätti jo viime syyskuussa tukea Lex Malmi-kansalaisaloitetta. Lokakuussa puoluehallitus päätti, että kentän pelastamista tuetaan myös puolueena.
Terhon mukaan perussuomalaisten ryhmästä tuskin löytyy yhtäkään, joka saattaisi äänestää toisin.
– Kukaan ryhmämme jäsen ei ole missään vaiheessa ainakaan minulle maininnut olevansa asiasta eri mieltä, Terho sanoo.
RKP:n enemmistö suhtautuu positiivisesti, KD kannattaa
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Stefan Wallinin mukaan ryhmässä on puhuttu Lex Malmista, mutta ryhmäpäätöstä ei ole tehty. Sellaisia ei ryhmässä yleensä tehdä ”eikä varmaankaan tässäkään asiassa”. Jokainen tekee päätöksensä itse, mutta kansalaisaloitteelle löytyy selkeää tukea.
– Oletan, että enemmistö suhtautuu positiivisesti kansalaisaloitteeseen ja sen tavoitteeseen, kuitenkin niin, että ratkaisu voisi parhaiten tapahtua maanvaihdon kautta, Wallin arvioi.
– Lähdemme siitä, että sopivaa vaihtomaata löytyy. Santahamina ei kuitenkaan käy, Wallin jatkaa.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kävi viime viikolla epävirallisen keskustelun Lex Malmi -kansalaisaloitteesta.
– Keskustelun pohjalta tulkitsin, että selvä enemmistö ryhmästä puolustaa Malmin lentokentän jatkoa ja voi olla jopa niin, että kaikki ovat sen kannalla. Olen hieman epävarma yhden edustajan kommenteista, niin en uskalla sanoa sata prosenttia, mutta voi olla, että näin käy, KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman kertoo.
Keskustan eduskuntaryhmän 49 kansanedustajaa ovat siis varsin yksituumaisesti Malmin lentokentän jatkon kannalla. Perussuomalaisten 37 kansanedustajasta tuskin löytyy yhtäkään, joka saattaisi äänestää aloitetta vastaan.
RKP:n kymmenestä kansanedustajasta enemmistö suhtautuu positiivisesti kansalaisaloitteeseen, eli vähintään viisi kansanedustajaa. KD:n eduskuntaryhmästä aloitetta tukee 4–5 kansanedustajaa.
Näistä neljästä puolueesta aloite saisi arviolta 95 kansanedustajan tuen. Enemmistöön vaadittaisiin vielä kuusi kansanedustajaa.
Kokoomuksessa ja SDP:ssä kannatusta ja vastustusta
Muista eduskuntaryhmistä ainakin kokoomuksessa on sekä aloitteen kannattajia ja vastustajia. Myös SDP:stä ja vasemmistoliitosta saattaa tulla yksittäisiltä kansanedustajilta tukea aloitteelle.
Kokoomuksen eduskuntaryhmällä ei ole ryhmäpäätöstä Lex Malmi -kansalaisaloitteeseen.
– Odotamme mielenkiinnolla perustuslakivaliokunnan kantaa asiaan, jotta saamme selville, onko kansalaisaloitteen esittämä muutos ylipäätään vielä mahdollinen. Lopullinen kanta on mahdollista muodostaa vasta, kun vastaukset keskeisiin avoinna oleviin kysymyksiin on saatu, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen kertoo.
Kokoomuksen eduskuntaryhmässä on Jokisen mukaan sekä Malmin lentotoiminnan jatkamisen kannattajia että vastustajia.
SDP:n eduskuntaryhmästä viestitetään, ettei yhteisestä äänestyskannasta ole päätetty – ainakaan vielä. Toistaiseksi edustajilla on siis vapaat kädet äänestää Lex Malmi -kansalaisaloitteen puolesta tai sitä vastaan.
SDP:n eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Suna Kymäläinen ei lähde arvioimaan, kuinka moni ryhmän sisältä kannattaa tai vastustaa kansalaisaloitetta. Ryhmässä on keskusteltu asiasta. Kunnallista itsehallinto-oikeutta kunnioitetaan, mutta myös kansalaisaloitteen huoli ilmailuharrastuksen säilymisestä saa ymmärrystä.
– SDP:n eduskuntaryhmä odottaa nyt rauhassa kansalaisaloitteen käsittelyn eduskunnassa ja keskustelee tämän jäljiltä tarkemmin mahdollisista toimenpiteistä. Nyt on perusteellisen eduskuntakäsittelyn aika, johtopäätökset seuraavat tätä.
Vihreät vastustavat, vasemmistolla vapaat kädet
Vihreiden eduskuntaryhmä vastustaa Lex Malmi -kansalaisaloitetta. Ryhmäjohtaja Krista Mikkonen ei usko, että ryhmän sisältä löytyy kannatusta kansalaisaloitteelle, vaikka virallista ryhmäpäätöstä ei ole tehty.
– Keskustelujen pohjalta meillä on yhtenäinen näkemys siitä, että kyseessä on Helsingin kaupungin päätös, joka on jo tehty, emmekä halua tilannetta, jossa kansalaisaloitteilla ryhdytään avaamaan kunnallisia päätöksiä, Mikkonen sanoo.
Vihreiden mielestä Lex Malmi -kansalaisaloitteella yritetään puuttua kunnalliseen itsehallintoon.
– On kestämätöntä, jos aloitteita aletaan käyttämään kunnassa tehtyjen päätösten kumoamiskeinona, Mikkonen toteaa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on keskusteltu asiasta, mutta asiasta ei ole muodostettu yhteistä kantaa, eikä muodostetakaan.
– Ryhmän jäsenillä on vapaat kädet kansalaisaloitteesta äänestettäessä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen kertoo.
Pekosen mukaan Malmin lentokenttää koskeva kansalaisaloite on kunnallispoliittinen kysymys.
– Helsingin vasemmisto on ajanut asuntotuotantoa alueelle ja näkemys on, että tarvitsemme asuntorakentamiseen Malmin kaltaisia kohteita kipeästi. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän enemmistö tukee Helsingin vasemmiston linjaa Malmin lentokenttäkysymyksessä, Pekonen sanoo.
Lex Malmi -kansalaisaloitteen käsittely alkaa aikaistaan maaliskuun puolivälin jälkeen eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa. On mahdollista, että perustuslakivaliokunta katsoo, ettei asia kuulu eduskunnan toimivaltaan. Eduskunta voi siitä huolimatta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin asiassa.
Toimittajat: Suvi Hautanen ja Satu Schauman