Yritysten ja järjestöjen edunvalvontajärjestöt vaativat yhteisessä kannanotossaan, että julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen välinen yhteistyön on oltava mahdollista jatkossakin.
Yritykset ja järjestöt ovat tälläkin hetkellä tärkeä osa sote-ratkaisuja ympäri Suomen. Lisäksi yksityisen sosiaali- ja terveysalan kehitysideat ja satsaukset julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen, erityisesti digitaalisiin palveluihin, ovat vieneet koko sote-kenttää eteenpäin.
Järjestöjen mukaan innovointivoima näkyy ihmisläheisempinä palveluina, ja se tukee tuottavuutta ja kustannustehokkuutta, mikä on avainasemassa sote-kustannusten kasvun hillitsemisessä.
Hallituksen sote-uudistusesityksessä ostopalvelujen käyttömahdollisuuksia rajoitetaan merkittävästi.
Edunvalvojien mukaan hallituksen esitykseen on lisättävä keinoja, jotka mahdollistavat yritysten ja järjestöjen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen nykyistä laajemmin. Näitä ovat muun muassa monituottajuuteen kannustaminen, palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin nykyistä laajempi käyttöönotto ja järjestölähtöisen avun huomioiminen.
Järjestöt vaativat, että hallituksen esityksessä on tunnistettava monipuolinen, paikallista palvelutuotantoa, työllisyyttä ja elinvoimaa ylläpitävä 18[nbsp]000 sote-yrityksen ja 10[nbsp]000 järjestön joukko ja siinä tulee perusteellisesti arvioida vaikutukset näihin.
Valtion ohjaus sitoo maakuntien kädet
Hallituksen sote-uudistusesityksessä palvelujen järjestämisestä vastaaville sote-maakunnilla olisi hyvin rajalliset mahdollisuudet päättää oman alueensa palvelutuotannosta.
Käytännössä maakuntien käsiä sitoisi voimakas valtion ohjaus. Itsenäisen päätösvallan puute maakuntatasolla syö edellytyksiä palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen.
Järjestöjen mielestä sote-maakunnille pitää antaa aito itsehallinto ja mahdollisuus toteuttaa ihmislähtöisiä ratkaisuja alueen omista lähtökohdista.
Kustannukset tehtävä läpinäkyviksi
Sote-kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää, että palvelujen järjestäjillä on tarkka tieto siitä, mitä palveluja tarjotaan ja mitä ne maksavat.
Sen vuoksi uudistuksen yhteydessä on luotava läpinäkyvä julkisten palvelujen kustannuslaskennan malli ja sote-maakunnille velvoite noudattaa tätä mallia.
Lisäksi palvelulupauksella on tuotava selkeästi esille se, mistä palveluista yhteiskunta vastaa. Kun kansalaiset tietävät riittävän tarkasti, millaista hoitoa he ja heidän läheisensä voivat yhteiskunnalta odottaa, osaavat he myös itse varautua täydentämään palveluitaan.
Yhteiskannanoton ovat allekirjoittaneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Finanssiala, Hyvinvointiala Hali, SOSTE, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät, Kuntoutusyrittäjät, Lääkäripalveluyritykset ja Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry.