Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virénin mukaan Suomen poliittinen tilanne muistuttaa monin tavoin vuosia 1966–1987, jolloin kokoomus ja SMP joutuivat paitsioon ”yleisten syiden” eli Neuvostoliiton paineen vuoksi.
– Ulkopolitiikkakortilla pelasi silloin(kin) keskustapuolue ja tulos oli silloinkin sama kuin nyt: hallituksessa olivat pysyvästi niin demarit kuin kommunistitkin. Aah, ja niihin tietysti RKP, jonka asema ei tietenkään riipu mitenkään vaaleista, Virén kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Vuosien 1966–1987 välillä toimineet hallitukset kaksinkertaistivat julkisten menojen BKT-suhteen 23,9 prosentista 49,6 prosenttiin.
– Edelliseen kaksinkertaistumiseen menikin jo 60 vuotta ja sitä edeltävään varmaan lähemmäs 500 vuotta. Eli jos ihmetellään, miksi meillä verotus on maailman huippuluokkaa, samaten julkiset menot ja lähestulkoon maailman kalleimmat hinnat, kannattaa tutustua edellisten kansanrintamahallitusten toimintaan, Matti Virén toteaa.
Taloustieteilijän mukaan kyseisen näytelmän ”konna” on keskusta eli entinen maalaisliitto, joka on oppinut käyttämään hyväkseen omaa poliittista asemaansa ja ”ideologista joustavuuttaan”.
– Ei ehkä mikään sattuma, että kevään eurovaaleissa puolue sijoittui korkealle Apu-lehdessä julkaistussa kokeessa, jossa kokeiltiin miten hyvin ”ei mitään mielipidettä mistään asiasta”-vastaukset vastasivat eri puolueiden eurovaaliehdokkaiden kannanottoja, Virén huomauttaa.
SDP:n Antti Rinteen hallituksen lupaamia menolisäyksiä on pidetty ongelmallisina, sillä valtion kassa-alijäämä ilman lainanottoa ja omaisuuden myyntituloja on lähes neljä miljardia euroa. Valtion omaisuuden myyminen helpottaa tilannetta vain kertaluonteisesti.
Matti Virén pelkää seuraavien neljän vuoden etenevän samoin kuin vuosina 1966–1987.
– Valtion rooli kasvaa ja kansalaisten liikkumatila pienenee. Kai jotain kertoo sekin, että hallitusohjelmassa (pelkästään leipätekstissä) on 190 sivua. Mitään elämänalaa ei aiota jättää vaille nerokkaiden poliitikkojen ohjausta, Virén sanoo.