Suomalaisten huoli tänne lentävistä drooneista pomppasi heti toukokuun puolivälin vaarailmoituksen jälkeen. Ennen droonivaroitusta kyselyyn vastanneista noin joka kolmas (35 %) piti joko erittäin tai melko huolestuttavana sitä, että drooneja harhautuu Suomeen. Varoituksen jälkeen vastanneista 43 prosenttia sanoi olevansa huolissaan.
Asia käy ilmi ajatuspaja Toivon teettämästä kyselystä. Se perustuu Iro Researchin Tuhat suomalaista -tutkimukseen. Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä Iro Researchin valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa 12.–21.5.2026. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1 000 ja paneelin ollessa käynnissä viranomaiset antoivat Uudellemaalle laajan vaarailmoituksen drooneista 15.5.
Selvä enemmistö kansalaisista ei kuitenkaan ole huolissaan Suomeen harhailevista miehittämättömistä ilma-aluksista. Toukokuun puolessa välissä tapahtuneen droonivaaran jälkeen kyselyyn vastanneista 56 prosenttia sanoo, ettei ole huolissaan.
Naisista alle puolet eli 47 prosenttia pitää Suomeen harhautuneita drooneja huolestuttavina, miehistä vain hiukan yli neljännes eli 28 prosenttia.
Vankka enemmistö vastaajista kannattaa myös sitä, että panostuksia droonien havaitsemiseen ja torjuntaan lisätään. Peräti neljä viidestä (80 prosenttia) kannattaa lisäpanostuksia. Yksituumaisuus myös tämän kysymyksen suhteen vahvistui toukokuun droonivaaran jälkeen. Toukokuun 15. päivän jälkeen vastanneista lisäpanostuksia kannattavien osuus nousi seitsemällä prosenttiyksiköllä 84 prosenttiin.
Enemmän tarvitaan
Sukupuoliero näkyi lisäpanostusten toivomisessa. Ero ei kuitenkaan ollut kovin merkittävä: miehistä 85 prosenttia lisäisi panostuksia droonien havaitsemiseen ja torjuntaan, naisista 74 prosenttia.
Edellisen droonivaaran aikana viranomaisten 112 Suomi -sovellus ei toiminut kunnolla. Lukuisissa muissa Euroopan maissa on käytössä cell broadcast -järjestelmä, jossa vaaratiedotteet välitetään tukiasemien kautta. Suomessa sitä ei ole.
Suomessa cell broadcast -pohjaista järjestelmää on Ylen mukaan kaavailtu jo vuoden 2004 Aasian tsunamin jälkeen eli noin vuodesta 2005 lähtien. EU velvoitti jäsenmaat rakentamaan matkapuhelimiin perustuvan julkisen vaaravaroitusjärjestelmän kesään 2022 mennessä. Velvoite tulee Euroopan sähköisen viestinnän säännöstöstä, jonka määräaika oli kesäkuussa 2022.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on nyt Orpon mukaan tunnistanut tarpeen vahvistaa droonien havaitsemista ja torjuntaa. Valtioneuvosto päätti huhtikuussa hakea Euroopan komissiolta 35 miljoonan euron lisärahoitusta droonien havainnointi- ja torjuntajärjestelmien hankkimiseksi Rajavartiolaitokselle. Seuraavaksi Orpo on luvannut kansalaisille ohjekirjasen, jossa neuvotaan mitä drooniuhan aikana kannattaa tehdä.
Orpon mukaan ei ole mitään viitettä siitä, että Venäjä olisi yrittänyt suunnata Ukrainan drooneja Suomeen. Nyky-ymmärrys on se, että droonit ovat harhautuneet Suomeen.
Tiistaina 19. toukokuuta Viro ampui yhden harhautuneen droonin alas. Myös Latviaan on harhautunut toukokuun mittaan useita droonia.
Ajatuspaja Toivon kyselytutkimuksessa selvitettiin myös harhailevia drooneja laajempaa kysymystä: kuka tulisi apuun, jos Suomeen kohdistuisi sotilaallinen hyökkäys? Tulosten mukaan suomalaiset luottavat ensisijaisesti siihen, että nopeaa ja merkittävää apua tulisi muista Pohjoismaista. Tämä siitä huolimatta, että Suomen varsinaiset puolustukselliset velvoitteet ja turvatakuut rakentuvat ennen kaikkea Naton kollektiivisen puolustuksen ja EU:n keskinäisen avunannon varaan. Myös Natoa kohtaan luottamus on kuitenkin yhä vahvaa.
