Toiveet Ukrainan taistelujen lopettamiseen tähtäävien Yhdysvaltojen ja Venäjän välisten neuvottelujen onnistumisesta ovat venäläistutkija Mihail Korostikovin mielestä jokseenkin tuhoon tuomittuja.
– Sen perusteella, mitä presidentti Donald Trumpin ulkopoliittisesta lähestymistavasta tiedämme, on äärimmäisen epätodennäköistä, että neuvottelut johtavat mihinkään, Korostikov kirjoittaa ajatushautomo Carnegien julkaisemassa artikkelissa.
– Trump haluaa esiintyä henkilönä, joka pystyy ratkaisemaan monimutkaisia kansainvälisiä kysymyksiä täydellisen helposti. Totuus kuitenkin on, että hänellä on takanaan paljon enemmän ulkopoliittisia epäonnistumisia kuin onnistumisia. Hän ei ehkä epäröi puuttua syvälle juurtuneisiin konflikteihin, mutta hän ei viitsi paneutua yksityiskohtiin, ja hänellä on taipumus menettää mielenkiintonsa, ellei välittömiä tuloksia synny, Korostikov toteaa.
Hän muistuttaa Trumpin pyrkineen ensimmäisellä presidenttikaudellaan suurieleisesti suostuttelemaan Pohjois-Korean luopumaan ydinaseohjelmastaan siinä kuitenkaan onnistumatta.
– Trumpin taktiikka suhteessa Kim Jong Uniin oli monin tavoin tyypillinen hänen diplomaattiselle tyylilleen. Hän selvästi toivoi, että Pohjois-Korean diktaattori säikähtäisi Yhdysvaltojen uhkauksia ja muuttuisi sitten taipuisaksi Yhdysvaltojen edessä. On totta, että tällainen taktiikka toimi vuosina 2017 ja 2018 välillä Trumpin hyväksi, mutta vain sellaisten maiden kanssa, jotka ovat vahvasti riippuvaisia Yhdysvalloista. Trump sai esimerkiksi Kanadan, Meksikon ja Etelä-Korean taipumaan kauppasopimusten päivittämiseen ja lisämyönnytyksiin. Oli kuitenkin outoa ajatella, että tämä lähestymistapa olisi voinut toimia Pohjois-Korean kanssa, joka on taloudellisesti täysin eristetty Yhdysvalloista, Korostikov sanoo.
Monet muut Trumpin ensimmäisen kauden ulkopoliittiset epäonnistumiset muistuttivat hänen mukaansa sitä, mitä Pohjois-Korean suhteen tapahtui. Monista uhkauksista ja lupauksista huolimatta Trump ei kyennyt solmimaan tyydyttävää kauppasopimusta Kiinan kanssa. Trump ei myöskään päässyt Vladimir Putinin kanssa yhteisymmärrykseen Syyriaa ja aseistariisuntaa koskeneissa kysymyksissä eikä onnistunut painostamaan Irania ydinohjelman alasajoon.
Ainoastaan Israelin ja eräiden arabimaiden välille neuvoteltuja niin sanottuja Abraham-sopimuksia voidaan Korostikovin mielestä pitää edes jonkinlaisena menestyksenä.
– Toistaiseksi Ukrainan sotaa koskevat neuvottelut näyttävät etenevän samaan tapaan kuin Yhdysvaltojen diplomaattinen vuoropuhelu vuosina 2017–2018 Pohjois-Korean kanssa. Ensin Trump ilmoitti lopettavansa Ukrainan sodan nopeasti ja pysyvästi. Sitten hän uhkasi sekä Moskovaa että Kiovaa seurauksilla, jos ne eivät suostu neuvotteluihin. Sen jälkeen Trump sanoi ymmärtävänsä Venäjän kantaa ja syytti Ukrainaa joustamattomuudesta, Korostikov toteaa.
Seuraava askel on hänen mukaansa mitä todennäköisimmin mahtipontinen huippukokous kalliissa hotellissa, jossa toimittajat tungeksivat ympärillä, valokuvia otetaan runsaasti ja osapuolet vakuuttavat molemminpuolista kunnioitusta.
– Sen jälkeen ilmoitetaan neuvottelujen onnistuneesta aloittamisesta ja aletaan käsitellä yksityiskohtia. Siihen loppuu kaikki yhteisymmärrys, koska osapuolten välillä ei ole yhteistä pohjaa. Parhaassa tapauksessa järjestetään puolen vuoden päästä uusi huippukokous, jossa Putin on rentoutunut ja hänen amerikkalainen virkaveljensä hieman hämmentynyt, mutta silti optimistinen. Molemmat johtajat toteavat, että prosessi on hidas, mutta sopimukseen on hyvät edellytykset. Pian sen jälkeen Trump menettää kiinnostuksensa, ja Ukrainan sodan ratkaiseminen jätetään eurooppalaisten hoidettavaksi, venäläistutkija ennustaa.