Kautensa ensimmäisinä viikkoina Kiinaa kovalla kauppapolitiikalla uhkaillut Yhdysvaltain presidentti Donald Trump näyttää nyt etsivän kestäviä yhteistyön muotoja kahden supervallan välille.
Viimeisin osoitus tästä on juuri syntynyt Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasopimus, mitä Yhdysvaltain edustajat kuvaavat historialliseksi.
Kiinan presidentti Xi Jinpingin vieraillessa Yhdysvalloissa viime kuussa maan johtajat lupasivat tasapainottaa seuraavan sadan päivän aikana maiden välistä tavarakauppaa. Kymmenkohtainen kauppasopimus on ensimmäinen konkreettinen askel noin 350 miljardin dollarin alijäämän kiinni kuromiseksi.
Sopimus kattaa toistaiseksi melko kapean sektorin raaka-aineita ja palveluita Manner-Kiinassa. Sopimusneuvotteluiden tuloksena muun muassa yhdysvaltalaisten tuottajien naudanlihan vienti Kiinan markkinoille tulee ensi heinäkuussa mahdolliseksi ensimmäistä kertaa 14 vuoteen.
Itsekin jatkuvasti ruokaskandaalien ravisuttelema Kiina kielsi sianlian tuonnin Yhdysvalloista vuoden 2003 nk. hullun lehmän, eli BSE-tautiepidemian aikana. Vastaavasti Yhdysvallat sallii kiinalaisen keitetyn siipikarjanlihan pääsyn kuluttajamarkkinoilleen.
Kauppasopimus mahdollistaa myös neuvottelujen aloittamisen siitä, että kiinalaiset pankit saisivat toimia entistä paremmin yhdysvaltalaismarkkinoilla. Vastaavasti yhdysvaltalaiset maksunvälittäjät saavat jatkossa toimia Kiinan maksukorttimarkkinoilla, mitä on tähän asti hallinnut käytännössä monopoliasemassa Kiinan valtiollinen UniPay.
Sopimuksen puitteissa raaka-aineiden viennistä Yhdysvalloista Kiinaan suurinta osaa tullee kuitenkin hallitsemaan nestemäinen maakaasu. Raaka-aine on tärkeässä asemassa Kiinan tällä hetkellä hiilestä erittäin riippuvaisen energiantuotannon uudistamisessa. Maa on luvannut muuttaa energiantuotantoaan ilmastoystävällisemmäksi viime syksynä ratifioimansa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.
Kiinan maakaasun käyttö kasvaa noin viisi prosenttia vuodessa, mikä ylittää selvästi kotimaisen tuotannon kasvun. Kiinan tulliviranomaisten mukaan maakaasun tuonti Kiinaan kasvoi viime vuonna 33 prosenttia kokonaismäärän ollessa noin 26,1 miljoonaa tonnia.
Kauppasopimus takaisi siis osaltaan kiinan kipeästi kaipaamien raaka-aineiden tuonnin maahan ja tekisi Yhdysvalloista nestemäisen maakaasun nettoviejän ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.
Mutta kuten edelliset Yhdysvaltain hallinnot ovat saaneet huomata, ei Kiinan kanssa tehtyjen kauppasopimusten retoriikka aina ole vastannut käytännön toimia. Tämän lisäksi allekirjoitettu sopimus ei koske esimerkiksi Kiinan teräksentuotantoa tai immateriaalioikeuksien valvomista maassa.
Trumpin hallinto saanee siis tehdä jatkossakin hartiavoimin töistä, mikäli se aikoo lunastaa vaalikampanjansa aikana tehdyt lupaukset ulkomaankaupan tasapainottamiseksi Kiinan kanssa.
Toimittaja HANNAMIINA TANNINEN, Hongkong.