Pakotteet ovat yleensä taloudellisia ja ne voivat kohdistua paitsi valtioon, myös tiettyyn ryhmään tai kansaan. Myös matkustuskielto on yleinen pakote.
Cronbergin mukaan pakotteiden kohteeksi joutuvan valtion talous voidaan romuttaa ja se voidaan saada tekemään, mitä on haluttu.
– Tämä tulos on kuitenkin aika harvinainen. Talous romuttuu, mutta ihmisoikeustilanne ei parane. Usein vieläpä huononee, kun hallitus pyrkii torjumaan ulkopuolisen paineen, Cronberg arvioi.
Cronbergin mukaan diplomatia usein korvataan pakotteilla.
– Pakotteet antavat politiikoille tunteen, että teemme jotain. Pakote on kannanotto ”huonoon kansainväliseen käytökseen” varisinkin tilanteessa, jossa itse on hyvällä asialla, esimerkiksi eurooppalaisten arvojen puolella. Kun pakotteet kohdistuvat koko kansaan, tuottavat ne myös viholliskuvia. Irakilaiset muistavat 90-luvun pakotteet jotka romuttivat satojen tuhansien lasten terveyden.
– Yhä useammat päätökset on tehtävä yhdessä. Mihin voimme itsenäisenä valtiona vaikuttaa, on kenen kanssa teemme yhteistyötä ja miten aktiivisesti olemme siinä mukana. Eurooppalaiset arvot ja eurooppalainen yhteistyö on tärkeä osa Suomenkin itsenäisyyttä. Se on tarpeen esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa.