”Ceaușescun viimeiset sanat olivat: kauan eläköön Romanian sosialistinen tasavalta, itsenäinen ja vapaa”, entinen Romanian laskuvarjojoukkojen kapteeni Ionel Boeru muistelee Mirrorin haastattelussa.
Hän oli läsnä kun kommunistisen Romanian johtajana vuodesta 1965 toiminut Nicolae Ceaușescu seisoi vaimoineen tuomioistuimen edessä joulupäivänä 1989.
Rautaesirippu oli avattu ja Puolasta alkanut rauhanomaisten vallanvaihdosten aalto kaatoi vanhoja kommunistijärjestelmiä ympäri Itä-Eurooppaa.
Romaniassa hallinto vastasi demokratiaa vaativien kansalaisten mielenosoituksiin luodein ja yli 1 100 ihmistä kuoli joulukuun aikana ennen kuin Ceaușescu syöstiin vallasta.
Vaimonsa Elenan kanssa pääkaupunki Bukarestista paennut Ceaușescu jäi lopulta kiinni Targovisten pikkukaupungissa joulukuun 22. päivänä.
Kolme päivää myöhemmin pariskunta seisoi salaisen tuomioistuimen edessä hätäisesti kyhätyssä istuntosalissa. Heitä syytettiin 60 000 ihmisen kuolemista sekä miljardien dollarien kavalluksista.
”Olin oikeussalissa ja minun käskyni oli surmata Ceaușescut, mikäli joku yrittäisi pelastaa heidät”, Ionel Boeru kertoo.
Hänen mukaansa diktaattori sanoi vaimolleen uskovansa vapauttavaan päätökseen.
”He puhuivat pehmeästi toisilleen. Hän kosketti tai hiveli vaimonsa reittä rauhoitellakseen häntä.”
”Sitten tuomarit tulivat takaisin ja ilmoittivat, että Ceaușescut olivat syyllisiä. He antoivat tuomionsa. Se oli kuolemanrangaistus. Sitten he lähtivät. Tuomio oli määrä panna täytäntöön heti. Pian salissa olimme vain me kolme”, Boeru kertaa.
Hänet määrättiin viemään Ceaușescu ja hänen vaimonsa ulos erikseen ja ampumaan molemmat. Boerun mukaan he halusivat kuitenkin kuolla yhdessä. Hän suostui pyyntöön.
”Minun luotini tappoivat heidät”
Boeru kertoo, kuinka sotilaat sitoivat Ceaușescut ja veivät heidät ulos.
”Olimme puolimatkassa, kun Ceaușescu pysähtyi ja alkoi mumista ja laulaa internationaalin ensimmäistä säkeistöä. Sitten hän huusi: kauan eläköön Romanian sosialistinen tasavalta, itsenäinen ja vapaa.”
Ceaușescun vaimon Elenan viimeiset sanat jäivät vähemmän yleviksi. Boerun mukaan Elena Ceaușescu sadatteli nuorelle sotilaalle matkalla teloituspaikalle.
”Vein hänet seinän viereen. Käänsin selkäni ja otin kuusi askelta taaksepäin. Sitten käännyin ympäri”, Boeru kertoo.
”Halusin varmistaa, että aseeni oli ladattu, joten vedin lukon taakse kerran ja yksi patruuna lensi ulos. Tiesin, että minulla oli 29 patruunaa jäljellä. Muistutin miehille, että heidän aseidensa tulisi olla sarjatulella. Kun annoin käskyn, he ampuivat”, Boeru muistaa.
”Ammuin ensimmäiset laukaukset. Kolme sarjaa AK-47 -rynnäkkökivääristäni. Näin Ceaușescun kaatuvan polvilleen ja sitten taaksepäin ensimmäisen sarjan jälkeen.”
”Ammuin seuraavan sarjan kohti Elenaa. Hän kaatui vasemmalle. Yksi miehistä unohti laittaa aseensa sarjatulelle ja hän ampui yksittäislaukauksia”, Boeru jatkaa.
Toinen hänen mukanaan olleista sotilaista ei Boerun mukaan kyennyt ampumaan laukaustakaan ennen kuin Ceaușescut makasivat jo maassa.
”Olen varma, että minun luotini tappoivat heidät.”
Boeru kertoo pelänneensä teloituksen jälkeen henkensä puolesta. Hänen mukaansa koko maa oli sekasorrossa ja vaikka tuomion ja teloituksen piti olla salaisia, levisi tieto niistä nopeasti.
”Se oli jouluyö, joten saimme juoda. Minulle annettiin pullo romanialaista konjakkia. Join sen melkein yhdellä huikalla. Sitten menin nukkumaan. Nukuin pari tuntia ja heräsin illalliselle. Se ei ollut kovinkaan joviaali tilaisuus. Joimme vodkaa. Tavallisesti se oli kiellettyä”, Boeru kertoo joulustaan 25 vuotta sitten.
Boeru sanoo teloituksen kaataneen hänen ensimmäisen avioliittonsa. Hänen ensimmäinen vaimonsa ei koskaan hyväksynyt tapahtunutta ja pelkäsi jatkuvasti kostoa.
”Menin uudestaan naimisiin, mutta yhdeksänvuotias tyttäreni ei tiedä tästä mitään. Hän voi saada sen selville koska tahansa. Vaimoni pelkää hänen reaktiotaan.”
Ceaușescujen oikeudenkäynti ja teloitus herättävät edelleen tunteita Romaniassa. Hiljattain tehdyn kyselyn perusteella liki 70 prosenttia romanialaisista on sitä mieltä, ettei maan syrjäytetty johtaja saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.
Peräti yli 78 prosenttia kyselyyn vastanneista oli myös sitä mieltä, etteivät romanialaiset tiedä totuutta vuoden 1989 tapahtumista.
