Työnantajista 64 prosenttia ei usko digitalisaation vaikuttavan henkilöstömäärään, ja 19 prosenttia ennakoi henkilöstömäärän kasvua seuraavan kahden vuoden aikana. Suomen vastaavat luvut ovat 18, 63 ja 17 prosenttia.
Suomalaiset kuitenkin uskovat työpaikkojen vähenemiseen muita maita enemmän. Tutkimusdatan perusteella ei voi sanoa, liittyykö Suomen tulos enemmän uskoomme teknologian tuomiin mahdollisuuksiin ja niiden työn määrää vähentäviin vaikutuksiin vai pelkoihin, joita työpaikkojen häviämisestä usein esitetään.
– Digitalisaation vaikutuksia työpaikkoihin tutkitaan paljon, ja aiheesta syntyvä keskustelu on aika ajoin pelottavaa maalailua työpaikkojen häviämisestä, sanoo ManpowerGroupin Suomen viestintäjohtaja Mika Wilén.
– Olisi hyvä ottaa historiallinen perspektiivi mukaan keskusteluun. Nyt eletään ns. neljättä teollista vallankumousta, ja kaikki aikaisemmatkin kumoukset ovat muuttaneet työn määrää ja jakautumista – osa töistä häviää, mutta paljon enemmän syntyy tilalle. Aivan kuten ennenkin, teknologian tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan uutta osaamista, mutta entistä nopeammassa tempossa, Wilén jatkaa.
Wilén on kuitenkin optimistinen sen suhteen, että korkean teknologian maana Suomi uskoo enemmän digitalisaation, automaation ja robotisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin, kuin niistä lietsottuihin pelkoihin työpaikkojen menettämisestä.
Automaatio uhkaa työpaikkoja tuotannossa
Ylivoimaisesti eniten digitalisaation arvioidaan vaikuttavan tuotannon, taloushallinnon ja tukitoimintojen tehtäviin. Näissä tehtävissä automaation lisääntyminen on jo vaikuttanut pitkään samaan suuntaan eli työpaikkojen vähenemiseen ja tehtävien muuttumiseen toisenlaisiksi.
Työmarkkinoiden kysyntärakenne muuttuu ja polarisoituu, osaamisen ”keskikastin” kustannuksella. Töitä synty enemmän sekä matalan että korkean osaamistason sektoreille, jotka kärsivät koko ajan työvoimapulasta.
Keskivälissä on ”tuttu, koulutusta vastaava työ”, jonka määrä vähenee. Siihen kuuluu sekä tuotanto- että toimihenkilötason töitä, jotka ovat helpoiten korvattavissa teknologian kehittyessä.
Voittajina IT-ala ja asiakaspalvelu
Työnantajat odottavat henkilöstömäärän kasvavan eniten IT-alalla ja asiakastyössä sekä henkilöstöhallinnossa. Digitalisaation lisäksi IT-henkilöstön määrää kasvattavat muun muassa big data, analytiikka ja tieto- ja kyberturvallisuus.
Samalla kun automaatio syö joitakin asiakaspalvelutehtäviä, se synnyttää valtavan määrän uusia asiakaspalvelutarpeita sekä odotuksia myös elämykselliseen, henkilökohtaiseen asiakaskohtaamiseen.
Erilaisissa HR-rooleissa työskenteleviä asiantuntijoita taas tarvitaan lisää viemään läpi muutoksia, joita tulevaisuuden osaamisen löytäminen ja kehittäminen tuovat mukanaan.
Osaamisen elinkaari lyhenee
Kun teknologiat muuttavat työtä, ne samalla luovat valtavan määrän uutta työtä ja uusia mahdollisuuksia – ja niiden myötä uusia osaamisvaatimuksia.
Yksilön on kuitenkin vaikea edelleenkään nähdä, mitä tarkkaan ottaen nuo uudet taito- ja osaamisvaatimukset ovat. Tämä synnyttää epävarmuutta – ihminen ei tiedä, mitä taitoja hänen olisi hyödyllistä opetella nyt ollakseen jatkossa kilpailukykyinen työmarkkinoilla. Yhtä lailla koulutusjärjestelmä ei pysty nopeassa tahdissa vastaamaan työmarkkinoiden kysyntään.
– Kun niin sanotun Z-sukupolven työtehtävistä 65 prosenttia ei ole vielä edes olemassa, on tietysti vaikea ennustaa, mihin koulutusjärjestelmässä pitäisi panostaa tai mihin suuntaan uraansa harkitsevaa nuorta kannattaisi luotsata, Mika Wilén sanoo.
Elinikäinen oppiminen on vanha käsite, joka on neljännen teollisen vallankumouksen myötä saanut lisää ulottuvuuksia. Jatkuva oppiminen ja ns. kovien taitojen hankkiminen muodostaa edelleen menestymisen ytimen, mutta nyt niihin yhdistetään nopeus ja ketteryys sekä valmius muuttua ja mukautua uuteen.
Samalla kun osaamista tulee laajentaa ja monipuolistaa, sen käyttöikä lyhenee jatkuvasti. Niinpä oppimiskyky ja -halu nousevat entistä tärkeämmiksi myös rekrytoinneissa, joissa aikaisemmin painotettiin olemassa olevaa osaamista ja kokemusta. Nyt halutaan enemmän varmistaa, että työnhakijalla on sekä potentiaalia että motivaatiota jatkuvaan kehittymiseen ja nopeaan muutokseen.
ManpowerGroup selvitti digitalisaation vaikutuksia työpaikkoihin tutkimuksessa, johon vastasi yli 18 000 työnantajaa 43 maasta.