Jo 93 prosenttia palkansaajista käyttää digitaalisia välineitä työssään. Välineiden käyttötavat ja sovellusten määrä kuitenkin vaihtelevat suuresti, osoittavat Työterveyslaitoksen tutkimukset.
– Vaikka digivälineiden käytön määrä ja käyttötavat vaihtelevat suuresti synnyttäen eriarvoisuutta eli nk. digitaalisia kuiluja palkansaajien keskuuteen, ovat palkansaajien kokemukset digivälineiden käytöstä työssään kokonaisuutena verraten myönteisiä, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini tiedotteessa.
– Suomessa ja muissa Pohjoismaissa – Tanskaa lukuun ottamatta – ei näytä tapahtuneen samankaltaista ammattirakenteen polarisoitumista korkean ja matalan osaamisen ammatteihin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tähän lienevät vaikuttaneet pohjoismaiset koulutus- ja työmarkkinajärjestelmät.
Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivulan mukaan positiivisen kehityksen edellytyksistä on huolehdittava myös jatkossa, kun digitalisaatio etenee tekoälyn ja älykkään robotiikan myötä.
Digitalisaation vaikutuksia on tutkittu kahdessa eri hankkeessa.
Digitalisaatio kaikkien kaveriksi -tutkimuksessa selvitetään eroja palkansaajien digivälineiden käytössä ja osaamisessa Suomessa. Pohjoismaisessa Työn tulevaisuus -tutkimuksessa on puolestaan vertailtu ammattirakenteen muutosta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Digivälineiden käyttäminen
Lähes kaikki toimihenkilöt käyttävät jotain digivälinettä työssään. Sen sijaan työntekijäasemassa olevista runsas viidennes ei edelleenkään käytä työssään digivälineitä.
Käyttö on muita vähäisempää nuorimpien (15-24-vuotiaat) ja iäkkäimpien (yli 55-vuotiaat) keskuudessa. Tyypillisiä ammattiryhmiä, joissa digivälineitä ei vielä työssä käytetä, ovat rakennustyöntekijät, teollisuuden prosessityöntekijät sekä siivoojat, kotiapulaiset ja avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät.
Digivälineiden käyttäjinä palkansaajat jakautuvat toisistaan selvästi eroaviin ryhmiin.
Intensiivisimmin välineitä työssään käyttävät ovat yleensä korkeasti koulutettuja, heillä on hyvät digitaidot ja he kokevat käytön lisänneen mahdollisuuksiaan luovuuden käyttöön.
Monet varsinkin keski-ikäiset kokevat kuitenkin teknologisen muutoksen asettavan suuria paineita osaamiselleen ja järjestelmien ongelmien usein hidastavan työtään.
Monilla rutiininomaisimmin digivälineitä hyödyntävistä on toisen tai perusasteen koulutus, ja he käyttävät usein vain yhtä tai kahta sovellusta. He näkevät digitekniikan vaikutukset työssään muita vähäisempinä ja kokevat saavansa riittävästi tukea tietojärjestelmien käytössä.
Kolmas selvästi erottuva ryhmä käyttää digivälineitä työssään melko paljon, mutta ei koe osaamistaan hyväksi. He ovat huolissaan digitaitojen oppimisesta ja kokevat osaamisensa riittämättömyyden hidastavan työskentelyä.
Ryhmässä on eritaustaisia palkansaajia, joiden selvin yhteinen nimittäjä on korkea ikä. He kokevat digitekniikan lisänneen työnsä kuormittavuutta
– Digitalisaatio kaikkien kaveriksi -tutkimuksen jatkoanalyyseissa tuomme esiin erityisesti tämän kolmannen ryhmän tarpeita ja työpaikkojen hyviä ratkaisuja tälle ryhmälle, Alasoini sanoo.
Ammattirakenne on muuttunut
Viime vuosina on puhuttu digitalisaation aikaan saamasta ammattirakenteen polarisaatiosta, jossa korkean ja matalan osaamisen ammattien määrä kasvaa ja keskitason osaamisen ammatit vähenevät.
Pohjoismaisessa hankkeessa ei löydetty merkkejä ammattirakenteen polarisaatiosta vuosina 2002–2016.
Korkeaa osaamisen ammattien määrä kasvoi selvästi, kun taas matalan osaamisen ammatit vähenivät eniten. Näin on etenkin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tanskassa polarisoitumisesta sen sijaan oli näyttöä.
On ennustettu, että kehittyvän tekoälyn avulla voidaan automatisoida yhä enemmän myös korkeaa osaamista vaativaa asiantuntijatyötä.
– Saattaa olla, että jatkossa ammattirakenteen muutos ei noudata enää yhtä selväpiirteistä mallia. Ammatin sisältämät vaatimukset luovasta ja sosiaalisesta älykkyydestä ovat silti jatkossakin ihmisen vahvuuksia eri ammateissa koneeseen nähden, Alasoini korostaa.
Tilanne muissa Euroopan maissa vaihtelee polarisaatiokehityksen suhteen suuresti. Joissain Euroopan maissa on tapahtunut viime vuosina polarisoitumista, mutta osassa taas selvää osaamispainotteista muutosta.
Kehitystä seurataan kiinnostuksella muun muassa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastossa (EU-OSHA), jonka yhtenä tehtävänä on ennakoida Foresight-hankkeissaan digitalisaation tuomia työelämän muutoksia.
Muutokset eivät kohtele kaikkia tasapuolisesti ja ilmiö haastaa Euroopan kilpailukyvyn lisäksi myös työhyvinvointimme.