Dieselin veron nosto rokotti eniten maaseudun pienituloisia

Hiilidioksidiveron vaikutuksessa kuluttajahintoihin oli huomattavia alueellisia eroja.
Dieselin tankkausta Essolla Helsingissä vuonna 2008. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
Dieselin tankkausta Essolla Helsingissä vuonna 2008. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Ilmastopäästöjen vähentämiseksi tehty vuoden 2012 verouudistus korotti dieselin hiilidioksidiveroa tuntuvasti 11 sentillä litraa kohden.

VATT:n tutkijat Jarkko Harju, Tuomas Kosonen, Marita Laukkanen ja Kimmo Palanne selvittivät, että keskimäärin dieselin tankkaushinta kallistui verokorotusta vähemmän, mutta dieselin hinnannousussa oli merkittäviä paikallisia eroja. Maaseudulla ja pienituloisilla alueilla dieselin hinta kallistui huomattavasti enemmän kuin kaupungeissa ja suurituloisilla alueilla.

Tutkimuksen perusteella 11 sentin korotus hiilidioksidiverossa siirtyi täysimääräisenä diesellitran hintaan vain maaseudulla. Kaupungeissa ja suurituloisimmilla alueilla dieselin hinta nousi keskimäärin 7,5 senttiä.

Pienituloisimmilla alueilla hinnannousua oli noin yhdeksän senttiä. Keskimäärin dieselin hinta nousi noin kahdeksan senttiä.

– Muutamien senttien erot voivat tuntua pieniltä, mutta siinä missä neljä lisäeuroa 60 litran tankillisen hintaan tuskin vaikuttaa hyvätuloisen autoiluun, voi kuuden euron lisähinta tankilliseen olla pienituloiselle iso raha, tutkimusprofessori Kosonen toteaa tiedotteessa.

– Alueellisten erojen vuoksi veronkorotus voi kuormittaa maaseudun pienituloisia suhteettomasti taloudellisesti ja samanaikaisesti olla saavuttamatta sille asetettuja kansallisia ympäristötavoitteita, hän lisää.

Aikaisemmat tutkimukset, esimerkiksi arvonlisäveron alennuksista, ovat osoittaneet, että veronalennukset eivät myöskään siirry täysimääräisinä kuluttajahintoihin.

– Veronkorotukset ja -alennukset eivät siirry suoraan kuluttajahintoihin. Tämä tulisi ottaa huomioon veropoliittisia päätöksiä suunnitellessa, johtava tutkija Laukkanen toteaa.

Hän sanoo, että valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) arvion mukaan bensan hinnan alentaminen 20 sentillä maksaisi 800 miljoonaa.

– Tulostemme perusteella miljardi olisi lähempänä totuutta. Polttoaineiden verotuksen keventäminen on kallis tapa alentaa niiden hintaa.

Poimintoja videosisällöistämme

Vuoden 2012 verouudistus korotti dieselin hiilidioksidiveroa huomattavasti, mutta se ei juuri vaikuttanut bensiinin hiilidioksidiveroon. Tutkimuksessa dieselin hintakehitystä uudistuksen jälkeen verrataan bensiinin hintakehitykseen.

Verouudistus luo luonnollisen koeasetelman, jonka avulla voidaan tutkia hiilidioksidiveron korotuksen kausaalista vaikusta dieselin hintaan erillään muista polttoaineiden hintaan vaikuttavista tekijöistä.

Tutkimuksessa yhdistetään koko maan päivittäiset asemakohtaiset dieselhintatiedot tulo- ja autorekisteritietoihin sekä Suomen ympäristökeskukseen tuottamaan tietoon alueiden kaupunki- ja maaseutumaisuudesta.

– Luotettavan tutkimusasetelman ja kattavien aineistojen avulla tutkimuksemme pystyy kertomaan hiilidioksidiveron vaikutuksista dieselin kuluttajahintoihin aikaisempia tutkimuksia tarkemmin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on keskitytty vaikutuksiin kansallisella tasolla, ja alueiden väliset erot ovat jääneet huomiotta, tutkijat kertovat.

Polttoaineiden hiilidioksidivero otettiin käyttöön 1990-luvulla. Vuoden 2012 verouudistuksessa hiilidioksidiveron perusteeksi muutettiin ajoneuvonkäytöstä syntyvien päästöjen sijaan polttoaineen koko elinkaaren keskimääräiset kasvihuonepäästöt.

Uudistuksessa dieselin hiilidioksidivero nousi tuntuvasti 20 eurosta hiilidioksiditonnia kohden 60 euroon hiilidioksiditonnia kohti.

Bensiinin hinta kallistui uudistuksessa kymmenen euroa hiilidioksiditonnilta, 50 eurosta 60 euroon hiilidioksiditonnilta. Ilmastotavoitteiden myötä hiilidioksidiveron merkitys osana polttoaineiden verotusta on viime vuosina korostunut.

VATT:n ryhmän tutkimus on juuri julkaistu Journal of Environmental Economics and Management -tiedelehdessä.

Mainos