Radio Free Europe kertoo itävaltalaisnaisesta, joka sodan aikana pelasti 7 500 lasta Kroatian tuhoamisleireiltä.
Diana Budisavljevicin tekoja ei juuri tunneta Balkanilla tai muualla Keski-Euroopassa. Häntä on tuomassa esiin naisesta elokuvaa Dianan lista -työnimellä tekevä Dana Budisavljevic.
Juuri naisten nimien samankaltaisuus johti asian esiintuloon. Dana B. oli käymässä Jasenovacin keskitysleirin museossa, kun sen johtaja huomasi hänen nimensä ja kertoi Diana B.:stä.
Kroatiaan tuli 1941 natsi-Saksalle myötämielinen hallitus ja maassa avattiin keskitysleirejä. Niistä Jasenovacia on kutsuttu ”Balkanin Auschwitziksi”. Siellä murhattiin arviolta 100 000 ihmistä, joista puolet serbejä, ehkä 20 000 romaneita ja ehkä 20 000 juutalaisia.
Diana Budisavljevic oli kuullut Jasenovacin alaleiri Stara Gradiskasta ja sen lähinnä naispuolisista ja juutalaisista vangeista. Hän pääsi sinne henkensä uhalla. Kymmenet tuhannet lapset olivat erittäin huonossa kunnossa.
Diana B. sairastui itse nähtyään tilanteen. Toivuttuaan hän ryhtyi järjestämään pelastusta yksityiskodeista. Hänen tiedetään saaneen 7 500 lasta turvaan. Budisavljevicin omissa tiedoissa puhutaan 15 000 lapsesta, joista 3 000 kuoli huonon kuntonsa takia vielä pian vapautuksen jälkeen.
Lasten pelastamisesta kerrottiin paljonkin sodan jälkeen, mutta urotyön tekijä jäi piiloon. Kunnian ottivat partisaanit. Diana Budisavljevis muutti 1972 Innsbruckiin ja kuoli 1978.