Vuonna 2016 dialyysihoidon aloitti 559 uutta hoitoa tarvitsevaa, selviää Suomen munuaistautirekisterin juuri julkaistusta vuosiraportista. Dialyysi eli keinomunuaishoito korvaa osittain omien munuaisten toimintaa.
Kymmenessä vuodessa dialyysissä olevien määrä on kasvanut 24 prosenttia. Vuonna 2016 dialyysin aloitti useampi kuin koskaan aiemmin. Hoidon aloittaneista oli miehiä kaksi kertaa naisia enemmän. Yhteensä dialyysissä kävi toissa vuonna 1 910 ihmistä.
– Suomen väestö vanhenee ja sen myötä on odotettavissa, että dialyysihoitoa tarvitsee yhä useampi. Vuonna 2016 uusien dialyysiä tarvitsevien määrä oli kuitenkin odotettua suurempi kaikissa yli 20-vuotiaiden ikäryhmissä, kertoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Patrik Finne.
Joka kolmannen dialyysihoidon aloittavan munuaisten vajaatoiminnan syynä on diabetes.
Kolmasosa kaikista hoitoa tarvitsevista tekee dialyysin omatoimisesti kotona. Munuais- ja maksaliiton mukaan kotidialyysi on helpompi sijoittaa oman ja perheen arkeen kuin perinteisesti kolme kertaa viikossa yksikössä tehtävä hoito. Moni pystyy jopa käymään työssä dialyysihoidosta huolimatta.
Munuaisensiirron saaneiden määrä on lisääntynyt. Vuoden 2016 lopussa munuaisensiirron saaneita oli lähes 3000. Munuaisensiirtoja on tehty viime vuosina noin 250 vuodessa, mutta uutta munuaista odottaa jatkuvasti yli 400 ihmistä.