Viime vuosina on kuvattu yli 60 geenimuunnosta, jotka lisäävät tyypin 2 diabeteksen riskiä. Leif Groopin mukaan ne ovat satoja sukupolvia vanhoja. Niiden yhteisvaikutus diabetesriskiin on pieni, muuten ne olisivat hävinneet ihmisen evoluution aikana.
– Olemme kaikki kohdanneet elinympäristön muutokset viimeisten 2-3 sukupolven aikana. Voisiko olla niin, että eläessämme riittävän kauan kaikki sairastuisivat diabetekseen, eli tyypin 2 diabetes olisi ”normaalitilanne”? Olisi ehkä kannattavampaa etsiä tekijöitä, jotka suojaavat diabetekselta pikemmin kuin etsiä tekijöitä, jotka lisäävät riskiä, Groop arvioi.
Groop viittaa vastikään julkaistuun, muun muassa Suomen Akatemian rahoittamaan kansainväliseen tutkimukseen, jossa löydettiin diabetekselta suojaava geenimuunnos.
Tutkittavilta henkilöiltä löytyi tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä, esimerkiksi korkea ikä tai ylipaino, mutta silti he olivat säästyneet diabetekselta.
Diabetes on nopeimmin lisääntyvä sairaus maailmassa. Viime vuonna noin 384 miljoonaa ihmistä sairasti diabetesta. Ennusteen mukaan tämä luku on noin 600 miljoona vuonna 2035, ja näistä yli 95 prosentilla on tyypin 2 diabetes eli aikuisiän diabetes.
Valtaosalla diabetes on seurausta perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksesta.
– Diabetesepidemia liittyy elinolosuhteiden muutoksiin, erityisesti ylipainon lisääntymiseen, mutta perimä yleensä määrää, miten ihminen reagoi elinympäristön muutoksille, kertoo Groop, Suomen Akatemian tiedotteessa.
Leif Groop työskentelee varsinaisesti Lundin yliopistossa Ruotsissa mutta on Suomessa Finland Distinguished Professor -ohjelman professuurilla.