Kansanedustaja, työelämä-ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) haluaa tehdä tulonjako- ja sukupuolivaikutusten selvityksen hallituksen kilpailukykypaketista.
– Sairauskarenssi, lomaleikkaukset ja julkisen sektorin säästöt vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Hallitus ei voi tehdä päätöksiä selvittämättä niiden kokonaisvaikutuksia ihmisten elämään, Filatov sanoi Kokkolan Työväenyhdistyksen tasa-arvoseminaarissa sunnuntaina.
Tarja Filatovin mukaan terveen, kohtuuhyväpalkkaisen ihmisen taloutta hallituksen sairauslomakarenssi ei kaada. Yhden flunssan hinnaksi tulee hänen mukaansa keskimäärin 155 euroa.
Tilanne kuitenkin muuttuu Filatovin mukaan oleellisesti, jos sairastaa enemmän, palkka on pieni ja työsuhde pirstonainen.
Filatov totesi naisten olevan sairauden tai tapaturman vuoksi poissa töistä keskimäärin 11 työpäivää vuodessa, miesten yhdeksän. Naiset ovat hänen mukaansa usein töissä ammateissa, joissa sairaana töihin meneminen on kohtalokasta.
– Flunssainen sairaanhoitaja tartuttaa potilaat, lähihoitaja vanhukset ja lastentarhanopettaja lapsiryhmänsä. Kaupan kassan pärskiminen asiakkaan ruokiin on epämukavaa, hän huomauttaa.
Filatovin mukaan teollisuudessa duunaritason työntekijät sairastavat lähes kolme kertaa enemmän kuin toimihenkilöt.
– Olettaa saattaa, että tässä joukossa on enemmistö miehiä. Osa meistä voi tehdä flunssapäivänä etätöitä, kaikki eivät voi.
Kansanedustajan mukaan monen työssä sinnittelevän pitkäaikaissairaan kohdalla karenssi alkaisi aina alusta, kun hoitokertojen välissä käy töissä. Filatovin mielestä näiden ihmisten henkinen ja taloudellinen kuorma olisi kohtuuton ja osaa epävarmuus houkuttaisi pois työelämästä.