Kitkerä, pahanmakuinen savu tuppaa väkisin keuhkoihin, silmiä kivertää ja henkeä ahdistaa.
Kaupunki itse piiloutui myrkkypilveen, jonka läpi oli vaikea nähdä. Viranomaiset julistivat Delhiin hätätilan, koulut olivat suljettuna ja ulkona liikkumista kehotettiin välttämään.
Delhin karmea tilanne on tyypillinen kehittyvälle valtiolle ja se on monen asian summa. Alati kasvava liikenne, sähköä tuottavat hiilivoimalat, tehtaan päästöt sadonkorjuusta syntyneiden jätteiden poltot ovat kaikki tupruttaneet ilmaan haitallisia aineita. Sateet ja tuulet, jotka normaalisti kuljettavat pois saasteet, loistavat poissaolollaan.
Silti 20 miljoonan ihmisen kaupunki pyörii kuten ennenkin ja ihmiset kulkevat tottuneesti liikenteen seassa jalkaisin, pyörällä, riksoilla ja etenkin autoilla.
Saasteille alistumisen pitkäkestoista vaikutusta ihmisten terveydelle ei tiedetä tarkkaan. Se tiedetään, että ihmisten sairastelu on taakka kansantaloudelle, se hidastaa kasvua ja samalla verottaa osansa terveydenhoidosta.
Sekin tiedetään Intian saastumista on vaikea tässä vaiheessa pysäyttää.
Intia kasvaa silmin nähtävästi. Maassa arvioidaan olevan vuonna 2020 enemmän ihmisiä kuin Kiinassa ja koko maassa asuu jo nyt noin kuudesosa maailman väestöstä. Kaupunkeihin muuttaa päivittäin tuhansia uusia ihmisiä työn toivossa ja ennestäänkin valtavat kaupungit paisuvat.
Ei tarvita tiedemiehiä selittämään sitäkään, että saasteet uhkaavat Intian ravinnontuotantoa, veden saantia ja lisäävät tulvariskejä. Arviolta kahdeksan miljoonaa ihmistä elää alle metrin korkeudessa meren pinnantasosta.
Bonnin ilmastokokouksessa on tällä viikolla pohdittu maapallon tulevaisuutta.
Intia on vielä kokoonsa nähden toistaiseksi pikkutekijä päästössä, sillä Maailmanpankin mukaan Intian ilmastokaasupäästöjen osuus on 4,5 prosenttia maailman kokonaispäästöistä. Suurimpia tupruttajia ovat Yhdysvallat, Japani ja EU-maat.
Intian hallituksen kanta ilmastonmuutokseen on ollut selkeä. Yksikään maailmaan maa ei ole turvassa ilmastonmuutokselta mutta eniten niistä kärsivät kehittyvät maat. Se vaatii kehittyvien valtioiden kanssa, että länsimaat kantaisivat isomman vastuun fossiilisten polttoaineiden käytön leikkaamisesta, sillä ne ovat aloittaneet niiden käytön aiemmin ja ovat isommilla päästöillä päässeet savuttaneet hyvinvointia.
Intia yrittää etsiä vähähiilisiä ratkaisuja ja hallituksen energiapolitiikan tavoitteena on lisätä uusiutuvia energianlähteitä kuten aurinkovoimaa. Pääministeri Nardendra Modi haluaa autot sähköisiksi vuoteen 2030 mennessä. Se käyttää tällä hetkellä noin kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Jotain on saatu jo aikaan Delhissä. Riksat ja bussit toimivat nykyään maakaasulla ja parhaillaan rakennetaan jättimäistä metroverkostoa, joka valmistuu kymmenen vuoden kuluessa. Viranomaiset ovat sulkeneet hetkeksi voimalaitoksia ja kokeilleet erilaisia autoilurajoituksia.
Myrkkymössöstä huolimatta lasten heleät äänet kantautuvat ulkoa sisälle asti. Puistoissa on keskipäivällä ruuhkaa, koska koulut on suljettuna.
Intialaiset uskovat lastensa karaistuvan saasteille ja luulotiedon mukaan jos he altistuvat myrkyille, heille kehittyy immuniteetti niitä vastaan. Ajatus, joka on länsimaiselle täysin käsittämätön.
Järjettömyyden toisaalta ymmärtää hyvin koska minkäänlaista pysyvää ratkaisua ei ole tarjolla, vaan lasten tulevaisuus näyttää synkänharmaalta.
Delhissä eletään parhaillaan maailmanlopun tunnelmia. Myrkkysavun ennustetaan viipyvän kaupungissa viikonlopun yli.
Toimittaja: PIA HEIKKILÄ, New Delhi