Verkkouutiset

Työnantajajärjestöjen mukaan Suomesta puuttuu 3000 lääkäriä. LEHTIKUVA / HANNA MATIKAINEN

Dekaani tyrmää puheen lääkäripulasta: En lisäisi merkittävästi opiskelijoiden määrää

Lääkäreiden työajasta suuri osa kuluu dekaani Anne Remeksen mukaan muuhun kuin potilaiden hoitamiseen.

Suomessa on jo pitkään puhuttu lääkäripulasta. Ratkaisuna on esitetty lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä. Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan uusi dekaani Anne Remes on kuitenkin eri mieltä lääkärikoulutuksen määrän lisäämisestä, Helsingin yliopisto kertoo artikkelissaan.

Remeksen mielestä lääkäreiden työajasta liian suuri osa kuluu muuhun kuin potilastyöhön. Hänen mukaansa lääkäripulaa ei olisi, jos lääkärit saisivat hoitaa työnsä rauhassa.

— Lääkäreiltä menee iso aika kirjaamiseen ja muuhun, minkä joku toinen voisi tehdä. En lisäisi uusien opiskelijoiden määrää ainakaan merkittävästi, Remes sanoo.

Remeksen mielestä sen sijaan erikoislääkärien koulutusta pitäisi kuitenkin lisätä.

Yle kertoi elokuussa, että kuntatyönantajien mukaan Suomesta puuttuu 3[nbsp]000 lääkäriä sekä syrjäseuduilta että suurista kaupungeista. Hallitusohjelmassa on esitetty tavoitteeksi saada 1[nbsp]000 yleislääkäriä lisää terveyskeskuksiin. Ratkaisuksi lääkäripulaan on esitetty uusien koulutuspaikkojen määrän kasvattamista työnantajajärjestöjen taholta.

Lääkäriliitto suhtautuu koulutuksen lisäämiseen varauksella, sillä se on kallista ja helpottaa työvoimapulaan vasta pitkän ajan päästä, lääkäriliiton politiikkatoimiajan johtaja Heikki Pärnänen kertoi Ylelle.

– Uudella samankokoisella tiedekunnalla kuin nykyiset saadaan 3000 lääkäriä lisää 26 vuoden kuluttua, Pärnänen arvioi.

Lääkärikoulutuspaikkojen määrästä päättää sosiaali- ja terveysministeriö. Aloituspaikkojen lukumäärää on kasvatettu vuodesta 2013 lähtien ja STM:n arvion mukaan tällä hetkellä lääkäreitä valmistuu enemmän kuin eläköityy.

Uusimmat
MAINOS