Suomeen on rakenteilla lähes kaksikymmentä uutta datakeskusta. Nopeasti kasvanut teknologiasektori on nostanut keskusteluun huolen sähkön riittävyydestä. Julkisessa keskustelussa Suomen tilannetta on toisinaan verrattu Irlantiin, jossa datakeskusten sähkönkulutus on noussut noin 22 prosenttiin koko maan kulutuksesta.
Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikolan mukaan vertaus ei kuitenkaan toimi.
– Irlannin sähkömarkkina on vain noin kolmasosa Suomen markkinasta, jolloin yksittäisten datakeskusten vaikutus on siellä paljon suurempi, Poikola sanoo Verkkouutisille.
Suomessa datakeskuksia on nyt reilut 30 ja niiden osuus sähkönkulutuksesta on tällä hetkellä noin 2,3 prosenttia. Mikäli parikymmentä merkittävää hanketta toteutuvat, datakeskusten sähkönkulutus nousisi vuoteen 2030 mennessä noin 5–6 prosenttiin Suomen kokonaiskulutuksesta.
Poikolan mukaan tällainen taso ei mullista sähkömarkkinoita.
– Alle 10 prosentin osuudella ei pystytä kääntämään sähkömarkkinaa päälaelleen. Samat sähkön hinnan ja säätövoiman lainalaisuudet pätevät riippumatta siitä, tuleeko Suomeen lisää datakeskuksia vai ei, hän huomauttaa.
Irlannissa on tällä hetkellä noin 80 datakeskusta ja rakenteilla on ainakin 14 lisää.
Toinen merkittävä ero maiden välillä on, että Suomessa noin 96 prosenttia sähköntuotannosta on päästötöntä, kun taas Irlannissa uusiutuvilla tuotetaan vain reilut 40 prosenttia sähköstä. Irlannissa maakaasulla tuotetaan edelleen noin 40 prosenttia sähköstä. Tällöin energianhintaa nostavat muun muassa päästökauppamaksut.
Suomessa on tällä hetkellä Euroopan halvin sähkö ja uusiutuvan energian saatavuus on kilpailuetu kaikissa niin sanotun vihreän siirtymän investoinneissa.
Poikola muistuttaa myös, että Suomi selvisi vuonna 2022 Venäjän sähköntuonnin loppumisesta ilman sähköpulaa tai suuria häiriöitä, vaikka Venäjän tuonti vastasi vielä vuonna 2021 noin 10 prosenttia sähkönkulutuksesta.
– Silloin lähti kerralla 10 prosenttia pois, eikä sähkö loppunut. Nyt ollaan huolissaan siitä, että datakeskusten osuus nousisi kahdesta kuuteen prosenttiin, hän huomauttaa.
Yksi suurimmista haasteista liittyy säätövoimaan eli tuotantoon, jota voidaan käyttää tuulettomien ja pilvisten päivien aikana, esimerkiksi pakkaspäivinä, jolloin sähkönkulutus on korkealla.
Poikolan mukaan Suomessa pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän moottorivoimaloita, joita voitaisiin käyttää varavoimana kulutuspiikkien aikana.
– Olisi hyvä, että Suomessakin olisi enemmän tällaisia moottorivoimaloita. Käytännössä kyse on polttamiseen perustuvista voimalaitoksista, joita voidaan pitää käynnissä viikon tai kahden ajan, jos tuuleton pakkasjakso jatkuu pitkään, hän sanoo.
Poikolan mukaan nykyiset markkinat eivät ole vielä kannustaneet investoimaan riittävästi tällaiseen kapasiteettiin.
– Huoltovarmuuden kannalta olisi tärkeää, että Suomessa olisi hajautetusti voimalaitoskapasiteettia. Tähän asti sitä ei ole syntynyt markkinaehtoisesti riittävästi, koska sähkön hinnat ovat olleet matalia ja tuottavia käyttötunteja on ollut liian vähän investointien kannattavuuden kannalta, hän taustoittaa.
Hänen mukaansa myös tulevat datakeskukset voisivat osallistua sähköjärjestelmän tasapainottamiseen.
– Näissä uusissa datakeskuksissa voitaisiin jo suunnitteluvaiheessa huomioida, että niiden varavoimajärjestelmät toimisivat myös sähkömarkkinoiden säätövoimana.
Poikola korostaa, että sähkön riittävyyttä turvaa viime kädessä markkinamekanismi.
– Jos kulutus kasvaa liikaa, sähkön hinta nousee. Se ohjaa kulutusta ja investointeja. Sähkö ei Suomesta lopu. Sillä ei pidä pelotella ihmisiä, hän sanoo.