Datakeskusbuumi käy kuumana. Suomella on buumin keskellä käsissään kaksi valttikorttia: viileä ilmasto ja halpa ja ekologinen sähkö.
Viime aikoina myös keskustelu datakeskusten ympärillä on käynyt kuumana. Datakeskushankkeet ovat saaneet kritiikkiä siitä, että datakeskukset kuormittavat suomalaista sähköjärjestelmää. Kritiikki on osunut siihen, että ne nostavat sähköstä maksettavaa hintaa ja rasittavat järjestelmää.
Keskustelussa on esitetty pelko siitä, että datakeskukset tarvitsevat niin paljon sähköä, että sähköstä syntyy pula.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa datakeskuksia on tutkittu siitä näkökulmasta, mitä hyötyjä ne tuottavat Suomen kansantaloudelle. Etelärannassa tunnistetaan datakeskusten haasteet, mutta myös niiden tarjoamat mahdollisuudet.
– Joudumme Suomessa sähköjärjestelmän kokoa kasvattamaan joka tapauksessa riippumatta siitä tuleeko datakeskuksia. Mitä enemmän verkon käytöstä maksavia tahoja eli esimerkiksi datakeskuksia verkossa on, niin sitä pienemmät yksikkökustannukset ovat, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo Verkkouutisille.
– Jos datakeskukset eivät tule Suomeen, niin ne menevät jonnekin muualle. Myös muut Pohjoismaat Suomen ohella ovat kiinnostavia paikkoja datakeskuksille. Jos Ruotsiin tulee datakeskuksia, ja koska me olemme samassa sähkömarkkinassa, niin ne nostavat sähkön hintaa meillä Suomessa. Se tarkoittaisi, että maksamme korkeampaa sähkönhintaa ilman datakeskuksista saatavaa taloudellista hyötyä.
Suurimmat haasteet liittyvät siihen, kuinka siirtoyhteyksiä saadaan lisää. Mutta Peljo muistuttaa, että datakeskushankkeet eivät käynnisty ilman, että datakeskuksilla on tieto siitä, että ne pääsevät osaksi suomalaista sähköverkkoa.
Suomalaiset maksavat eurooppalaisittain alhaista sähkönhintaa. EK:n viesti myös tässä suhteessa on rauhoittava.
– Datakeskusten myötä verkossa on enemmän sähkönkäyttäjiä ja myös enemmän siitä maksavia asiakkaita. Datakeskukset osaltaan nostavat hieman sähkön hintaa, mutta niiden merkitys on maltillinen, Peljo sanoo.
– Arvioni mukaan Suomessa on tulevaisuudessakin Euroopan halvimpiin lukeutuvaa sähköä tarjolla.
Merkittävät talousvaikutukset
Datakeskusten talousvaikutukset ovat merkittävät. EK:n selvityksen mukaan rakentamisvaiheessa datakeskukset tuovat työllisyysvaikutuksia 45 000 henkilötyövuotta, rakentamisvaiheessa valtion kassaan kilahtaa 1,7 miljardia ja valmistuttuaan ne tuovat vuosittain 400 miljoonaa euron edestä verotuloja.
Risto Siilasmaa kritisoi taannoin Helsingin Sanomissa datakeskuksia siitä, että ne eivät ole kovinkaan suuria työllistäjiä. EK:ssa kritiikkiä ei purematta niellä.
– Verovaikutuksista kiinteistöverot ovat merkittävimpiä. Mutta myös muita positiivisia talousvaikutuksia on. Noin sadan megawatin kokoinen datakeskus työllistää pysyvästi noin sata henkeä, EK:n Peljo sanoo.
Hän haluaa korostaa, että datakeskuksissa tarvitaan huomattavasti enemmän muutakin työvoimaa kuin kiinteistönhuollosta vastaavaa henkilöstöä.
– Datakeskuksissa pyöritetään arvokasta ja teknisesti vaativia laitteistoa ja niiden saumaton toimiminen on kriittisen tärkeää.
Peljo myöntää, että merkittävimmät verotulot datakeskuksista tulevat rakennusvaiheessa. Kiinteistöveron lisäksi datakeskuksia rakentavien yritysten yhteisöverot ja työntekijöiden ansiotuloverot muodostavat ison osan datakeskuksista saatavista verotuloista.
Datakeskusten rakentaminen on toimialana uusi meillä ja maailmalla. Se tuo Suomeen uutta osaamista, jota muualla suuressa mitassa vielä ole.
– Meille muodostuu uutta osaamista, jolle on varmasti kysyntää myös muualla. Meidän pitää miettiä, miten voisimme viedä osaamista vientimarkkinoille, Peljo sanoo.
– Konkreettisena esimerkkinä voin nostaa esiin Kajaanin, jossa datakeskuksen ulkokuori rakennetaan puusta. Siinä on yksi hyvä esimerkki mahdollisuudesta, miten suomalaista osaamista voisi viedä maailmalle.