Pankki korottaa ensi vuoden talouskasvuennustetta puoli prosenttiyksikköä 2,3 prosenttiin. Kuluttajalle ensi vuosi tuo kolme ilonaihetta.
Suomen talouden voimakasta elpymistä tukee maailmankaupan kysyntä, joka on saanut investoinnit käyntiin. Erityisesti Suomelle tärkeä euroalue on tänä vuonna yllättänyt myönteisesti, ja rahapolitiikka on yhä keveää.
Myös kotitalouksien kulutus on jatkunut vahvana hitaasta ansiokehityksestä huolimatta. Investointien ohella elpymisen toinen päätekijä on tällä hetkellä vienti, joka lähti vahvaan nousuun viime vuoden lopulla.
– Vuoden kolmannella neljänneksellä bruttokansantuote oli kolme prosenttia edellisen vuoden tasoa korkeammalla. Yhtä ripeää kasvua on viimeksi nähty finanssikriisin jälkeisestä pahimmasta tuotantokuopasta palauduttaessa, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
Danske Bank ennustaa kuluvalle vuodelle 3,1 prosentin kasvua. Ensi vuonna talous kasvaa 2,3 prosenttia ja vuonna 2019 1,9 prosenttia. Ensi vuoden ennustetta nostettiin 0,5 prosenttiyksikköä syyskuussa julkaistusta ennusteesta.
Talouskasvu parantaa ensi vuonna työllisyyttä ja nostaa palkkoja, mutta samaan aikaan korot pysyvät vielä matalalla tasolla.
– Nousu riittää lähivuosina luomaan työpaikkoja, parantamaan maltillisesti ostovoimaa ja pitämään asuntomarkkinat liikkeessä. Talouden kasvun hedelmät leviävät ensi vuonna laajemmalle joukolle, kun palkkojen nousu ja työllisyyden paraneminen tukevat kuluttajia. Myös korkotaso säilyy yhä matalalla, jolloin rahaa jää muihin kohteisiin, Appelqvist sanoo.
Kansainvälisessä taloudessa vakaata kasvua
Suomen talouskasvua ruokkii poikkeuksellisen hyvä maailmantalous. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että kansainvälisesti talouskasvu jatkuu edelleen vankkana vuonna 2018, minkä jälkeen nousu muuttuu aavistuksen hitaammaksi.
– Yhdysvalloissa ja Saksassa kasvu on kestänyt jo kahdeksan vuotta ja työmarkkinat kiristyvät vähitellen. Muualla maailmassa resurssirajoitteet eivät ole vielä yhtä suuri ongelma, ja yritysten investoinnit pönkittävät nousun jatkumista, hän sanoo.
Euroalue on ollut maailmantalouden positiivinen yllättäjä vuonna 2017, ja vuoden lopulla kuluttajien, yritysten ja sijoittajien luottamus talouteen on ollut vahvaa.
– Inflaatio ja korot pysyvät toistaiseksi alhaalla, mutta nousukausi aiheuttaa jatkuessaan riskin talouden ylikuumenemisesta ja keskuspankkien täytyy miettiä, miten irtautua poikkeuksellisesta rahapolitiikasta. Odotamme euriborien pysyvän alhaalla vielä 2018, mutta pääskenaariossamme EKP nostaa korkoja vuonna 2019, Kuoppamäki kertoo.