Danske Bankin tuoreessa Nordic Outlook -katsauksessa arvioidaan, että pohjoismaiden taloudet jatkavat kasvuaan vielä seuraavat vuodet, mutta kasvuvauhti hidastuu. Ruotsin ja Suomen osalta pankki on alentanut aiempia ennusteitaan.
Tämän vuoden kasvuksi pankkki ennustaa Suomessa 1,7 prosenttia. Ruotsissa jäädään 1,4 prosenttiin, mikä on tämän vuoden hitain kasvuvauhti pohjoismaissa. Ensi vuonna on kuitenkin Suomen vuoro jäädä hännänhuipuksi 1,5 prosentin kasvulla, kun Ruotsi kiihtyy 1,9 prosenttiin. Tanskalle ennustetaan tälle vuodelle 2 prosentin kasvua ja ensi vuodelle 1,6 prosenttia, Norjalle puolestaan 2,6 ja 2,4 prosenttia.
– Maailmantalous on edelleen vahva ja kasvaa pitkän aikavälin potentiaalia nopeammin, mutta kasvu näyttää nyt hidastuvan, kun talouden toipumisen, matalan inflaation ja matalien korkojen aika on päättymässä. Riski jyrkästä maailmantalouden kasvun hidastumisesta on aiempaa suurempi, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen tiedotteessa.
Pohjoismaiden taloudet ovat viennistä riippuvaisia talouksia, joten maailmantalouden heikkeneminen näkyy myös täällä. Viennin lisäksi investoinnit kohoavat aiempaa vaisummin. Tänä vuonna varsinkin rakentamisen hyytyminen heikentää pohjoismaiden talouskasvua.
Suomessa, Tanskassa ja mahdollisesti myös Ruotsissa järjestetään vaalit tänä vuonna. Olsen ei kuitenkaan usko, että vaalit vaikuttaisuvat voimakkaasti maiden talouden peruslinjaan.
Maailmantalouden hidastumisen vaikutukset vaihtelevat Danske bankin katsauksen mukaan maittain, vaikka vaikutukset ovat suuria kaikissa Pohjoismaissa. Norjan ja erityisesti Ruotsin taloutta rasittaa asuntomarkkinan lasku. Norjan talous kasvaa muuten vahvasti.
Pankin arvion mukaan Suomen vahva kasvu hidastuu. Viennin nousu loiventuu ja yritykset investoivat varovaisemmin, mutta kotitalouksien ostovoima kasvaa.
– Suomi on muihin pohjoismaihin verrattuna vakaa, koska talouteen ei ole muodostunut esimerkiksi kuplaa kiinteistöihin. Kuluttajien velkataso on selvästi muita Pohjoismaita matalampi ja yrityksetkin ovat velkaantuneet maltillisesti, Danske Bankin Suomen-pääekonomisti Pasi Kuoppamäki toteaa.
Suomen suhdannenäkymiä piristää katsauksen mukaan etenkin hyvä työllisyyskehitys, vaikkakin Suomen työllisyysaste jää edelleen jälkeen muista Pohjoismaista. Muissa pohjoismaissa 15-64 vuotiaiden työllisyysaste on vähintään 75 prosenttia.
– Hallituksen tavoitteleman 72 prosentin työllisyysasteen toteutumisesta huolimatta työmarkkinat toimivat edelleen muita Pohjoismaita huonommin. Tämä asettaa jatkuvia haasteita kestävyysvajeen kuromisessa umpeen myös ensi vuosikymmenellä. Osaavan työvoiman saatavuus, Suomen pitäminen houkuttelevana paikkana lapsiperheille ja ikääntyvän väestön tuomat haasteet toivottavasti kuuluvat seuraavaan hallitusohjelmaan, Kuoppamäki painottaa.