Helsingin pormestari Daniel Sazonov nostaa Kiovan kokemusten perusteella esiin uuden seikan kaupungin varautumisessa: väestönsuojien lisäksi on ratkaistava, miten tavallinen elämä jatkuu pitkän kriisin aikana. Kaupungin on kyettävä pitämään palvelunsa ja arkitoimet toiminnassa.
Sazonov vieraili Kiovassa elokuussa ja kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa yllättyneensä siitä, kuinka normaalilta elämä Ukrainan pääkaupungissa saattoi näyttää jatkuvasta ilmahyökkäysten uhasta huolimatta. Dneprjoen rannalla ihmiset ottivat aurinkoa ja uivat, ravintolat olivat auki ja ihmiset kävivät töissä.
– Kaupungin syke elää, ja samaan aikaan kaupunki pidättää hengitystään, Sazonov kuvailee HS:lle.
Helsinki tunnetaan kansainvälisesti laajasta väestönsuojaverkostostaan. Sazonovin mukaan nykyiset uhat edellyttävät kuitenkin muutakin.
Esimerkiksi sähköjärjestelmien, vesihuollon, tietoliikenteen ja digitaalisten palveluiden häiritseminen on hybridisodankäyntiä, jossa väestönsuojat eivät auta. Kolmen vuorokauden kotivaralla pääsee alkuun. Sitten on mietittävä, miten saa lisää ruokaa, vettä ja lämpöä, jos vaikka sähkölaitokset eivät toimi.
HS nostaa esimerkiksi toukokuisen drooniuhan, jonka aikana Uudenmaan asukkaita kehotettiin pysymään sisätiloissa. Tilanne synnytti nopeasti käytännön kysymyksiä siitä, voiko lapsen viedä päiväkotiin tai töihin lähteä normaalisti.
Tapauksen jälkeen Helsinki laati ohjeet, joiden mukaan päiväkodit, koulut, kirjastot ja muut julkiset tilat pidetään hälytyksen aikana avoinna, jos ne ovat jo toiminnassa. Aamulla alkavan hälytyksen aikana ovet avataan vasta vaaran päätyttyä.
Sazonov tapasi Kiovassa myös kaupungin pormestarin Vitali Klytškon. Tämän mukaan kaupungin palvelujen tarve on sodan aikana pikemminkin kasvanut: rintamalta tulee haavoittuneita, perheiden elämä on muuttunut ja osa asukkaista on lähtenyt muualle.
– Luulen, että Helsingissä tilanne olisi aika vastaava, Sazonov sanoo HS:lle.