Ruotsin suurin sanomalehti Dagens Nyheter on julkaissut artikkelin, jossa esitellään Suomen ja Ruotsin lähentyneitä suhteita ja muutosta asenteissa.
Jutussa muistutetaan, että perinteisesti Ruotsi on nähty isoveljenä ja Suomi pikkuveljenä. Ruotsi on ollut aiemmin suunnannäyttäjä uudistuksissa ja hyvinvointivaltion rakentamisessa. Suomi on tullut perässä ja matkinut vuosien viiveellä isoveljeään.
Näin ei DN:n mukaan enää ole. Niin jutussa muistutetaan myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön todenneen.
– Suomalaiset tunsivat usein olevansa selvästi ruotsalaisia huonompia, Niinistö sanoi elokuussa Sommar i P1 -radio-ohjelmassa.
– Nykyään on toisin, presidentti lisäsi.
Suomen Tukholman-suurlähettiläs Maimo Henrikssonilla on samanlainen kokemus. Hän asui Ruotsissa jo 1970-luvulla.
– Silloin suomalaisuudesta ei oltu näin ylpeitä. Nyt ihmiset tulevat luokseni ja kertovat ylpeänä suomalaissuhteistaan: omasta, vaimonsa, anoppinsa tai isosetänsä. On tapahtunut valtava käänne siinnä, miten suomalaisiin suhtaudutaan Ruotsissa, hän kertoo DN:lle.
Maailman tapahtumat ovat Henrikssonin mukaan yhdistäneet Suomea ja Ruotsia.
– Venäjän julman sodan myötä naapurustossamme molemmat ovat ymmärtäneet, että parhaat ystävämme ovat tärkeimpiä.
Ruotsin Helsingin-suurlähettiläs Nicola Clasen mukaan perinteistä pikkuveli-isovelisuhdetta ei enää ole. Suomesta ja Ruotsista on tullut hänen mukaansa ajan myötä tasa-arvoisia. Maiden suhteet ovat läheisimmät ja vahvimmat kuin koskaan aiemmin.
Ruotsalaisten kiinnostus Suomea kohtaan näkyy myös opiskelijoiden keskuudessa. Aiemmin nuoret hakeutuivat pääosin Suomesta Ruotsiin opiskelemaan, mutta tähänkin asiaan tullut muutos näkyy Suomen ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulu Hankenissa.
– Tänä vuonna oli lähes sata ruotsalaista hakijaa Hankeniin. Muutama vuosi sitten ei ollut juuri ketään, Clase kertoo.
