Astmaa sairastavat voivat todennäköisemmin välttyä vakavilta astmakohtauksilta, jos he lääkityksensä lisäksi käyttävät D-vitamiinilisiä. Tuoreen meta-analyysin tulokset vahvistavat Duodecimin mukaan aiempaa tutkimusnäyttöä.
D-vitamiinin on ajateltu auttavan astmaatikkoja, sillä joidenkin tutkimusten perusteella se tehostaa immuunipuolustusta ja vähentää hengitystietulehduksia. Hengitystietulehdukset ovat yleinen astmakohtausten aiheuttaja.
Nyt julkaistussa analyysissa yhdistettiin seitsemän satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen aineistot, ja niiden perusteella D-vitamiinilisiä astmalääkkeiden lisäksi käyttävien riski joutua sairaalaan astmakohtauksen takia oli puolet pienempi kuin verrokkien. Pelkällä astmalääkityksellä olevista niin kävi kuudelle potilaalle sadasta ja D-vitamiinia lääkkeiden lisäksi saaneista kolmelle sadasta.
Myös lievemmät astmakohtaukset, joista selvittiin ilman sairaalakäyntiä, olivat harvinaisempia D-vitamiiniryhmissä. Tutkimuksiin osallistui yhteensä 955 potilasta. D-vitamiinilisiin ei tutkimuksissa käytetyillä annoksilla liittynyt haittavaikutuksia.
Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös aiemmassa meta-analyysissa, mutta sen perusteella jäi epäselväksi, rajoittuuko D-vitamiinilisiin liitetty hyöty potilaisiin, joiden D-vitamiinitasot ovat valmiiksi alhaiset. Nyt julkaisussa analyysissa vaikutukset olivat suurimmat tässä potilasryhmässä, mutta ne havaittiin kuitenkin kaikilla riippumatta heidän D-vitamiinitasoistaan.
Suomalaiset saavat Duodecimin mukaan liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät olisivat monille tarpeen. Näin on varsinkin, jos ruokavalio ei sisällä paljon D-vitamiinia sisältäviä ruokia, kuten kalaa ja vitaminoituja margariineja ja maitotuotteita.
Nykyisten suomalaissuositusten mukaan aikuisten olisi hyvä saada D-vitamiinia päivittäin ainakin 10 mikrogrammaa ja yli 75-vuotiaiden 25 mikrogrammaa, mutta varsinkin talvisin tämä on todennäköisesti liian vähän. Aikuisten turvallisen päiväannoksen yläraja on nykykäsityksen mukaan suurin piirtein 100 mikrogrammaa.
Tutkimus julkaistiin Lancet Respiratory Medicine -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim