Vermontin senaattori, vasemmistolaiseksi profiloitunut Bernie Sanders voitti Yhdysvaltain ex-ulkoministeri Hillary Clintonin murskaluvuin Länsi-Virginian esivaalissa viime yönä Suomen aikaan.
Clintonin tappiot saattavat osoittautua ratkaiseviksi varsinaisessa presidentinvaalissa marraskuussa.
Sanders sai vaalissa 51 prosenttia äänistä ja Clinton 36 prosenttia.
Demokraattien presidenttiehdokkuuden kannalta tappiolla ei ole enää juuri merkitystä. Clintonilla on takanaan 2 239 puoluekokousedustajaa ja Sandersilla 1 469, kun superdelegaatit otetaan huomioon. Superdelegaatit tarkoittavat puoluekokousedustajia, joita ei valita esivaalien perusteella, vaan jotka puoluejärjestö valitsee itse. Nämä superdelegaatit ovat vapaita äänestämään oman mielensä mukaan. Clintonin takana näitä superdelegaatteja on nyt 523 ja Sandersilla 39. Esivaalin perusteella jaetuissa puoluekokousedustajissa Clinton johtaa vain 286 edustajalla.
Clintonin kannalta kiusalliseksi on muodostumassa se, että Clinton on toistuvasti hävinnyt muissa kuin etelän ja koillisen osavaltioissa Sandersille. Kisa esivaalien perusteella jaetuissa delegaateissa on osoittautunut ennakko-odotuksiin nähden hyvinkin tiukaksi.
Sandersin mahdollisuudet voittoon ovat lähes olemattomat, sillä hänen pitäisi voittaa taakseen 88 prosenttia kaikista tulevista esivaaleista, ennen kaikkea suuresta Kaliforniasta, päästäkseen kärkeen edes esivaalien perusteella jaettavissa delegaateissa.
Clintonille Sandersin mukanaolo kisassa on kiusallinen. Samalla, kun kilpailijapuolue republikaanien tuleva presidenttiehdokas Donald Trump pääsee rauhassa jo kääntämään puoluettaan mahdollisimman yhtenäiseksi hänen taakseen, Clinton joutuu taistelemaan asiakysymyksissä Sandersin kanssa osavaltio osavaltiolta.
Ruostevyö ratkaisee
Länsi-Virginia on pieni osavaltio ja on ollut vahvasti republikaaneihin kallellaan. Silti se on yksi niistä osavaltioista, jotka osoittavat Clintonin mahdollisen heikkouden Trumpia vastaan marraskuun presidentinvaaleissa – ja Sanders alleviivaa tätä Clintonin heikkoutta.
Länsi-Virginia tunnetaan hiilikaivosten osavaltiona, joka on kärsinyt pitkään suuresta työttömyydestä ja näivettymisestä. Osa näistä raskaan teollisuuden niin sanotuista Rust Beltin (ruostevyö) osavaltioista on vaa’ankieliosavaltioita varsinaisessa presidentinvaalissa. Rust Beltin osavaltioihin kuuluvat Wisconsin, Michigan, Illinois, Indiana, Ohio ja Pennsylvania Länsi-Virginian lisäksi.
Sanders on pärjännyt näissä osavaltioissa hyvin, koska hän on päässyt kritisoimaan Clintonin kannattamaa vapaakauppapolitiikkaa, joka on näissä osavaltioissa hankala kysymys. Monet työläistaustaiset demokraattiäänestäjät kokevat, että vapaakauppasopimukset ovat johtaneet työpaikkojen ulkoistamiseen halpatuontimaihin kuten Kiinaan.
Tämä on kysymys, jonka ympärille Trump on vaikuttanut rakentavansa strategiaansa. Hän puhuu paljon Kiinasta, sopimusten uudelleenneuvottelemisesta ja työpaikkojen tuomisesta takaisin.
Näin Trump on rakentamassa strategiaa, jossa hän pyrkii voittamaan taakseen näitä Rust Beltin tyytymättömiä demokraattiäänestäjiä, jotka eivät luota Clintoniin.
Sanders on kampanjallaan pitänyt huolen siitä, että näiden demokraattiäänestäjien epäluulo aiempaa politiikkaa puolustavaa Clintonia kohtaan on näissä osavaltioissa lisääntynyt.
Quinnipiacin yliopiston tiistaina julkaisemat mielipidetiedustelut osoittavat, että Clinton on vaikeuksissa kahdessa näistä Rust Beltin osavaltioista Trumpia vastaan jo tässä vaiheessa kisaa.
Sekä 2008 että 2012 demokraattiehdokas Barack Obama voitti Ohiossa ja Pennsylvaniassa. Näistä jälkimmäinen on aina ollut erittäin vahvaa demokraattien kannatusaluetta.
Nyt julkaistussa mielipidetiedustelussa Trump on neljän prosenttiyksikön johdossa Ohiossa (43%–39%), ja Pennsylvaniassa Clintonilla on ainoastaan yhden prosenttiyksikön johto Trumpiin nähden (43 %–42 %).
Lopullisen kilpailun kannalta voi olla ratkaiseva vaikutus sillä, saako Sanders kanavoitua omat kannattajansa Clintonin taakse.