Cleantechin puolesta on Suomessa taitettu peistä jo muutaman vuoden ajan. Viimeksi torstaina hallitus teki periaatepäätöksen Suomen elinkeinojen uudistumisen ja talouden nousun vauhdittamisesta cleantechin ja biotalouden avulla.
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran mukaan puhtaalla teknologialla eli cleantechillä tarkoitetaan kaikkea ympäristön säästämiseen liittyvää teknologiaa ja bisnestä.
Termin kerrotaan syntyneen 2000-luvun alussa Yhdysvalloissa Piilaakson sijoittajia varten. Se kattaa oikeastaan kaikenlaisen kestävän kehityksen huipputeknologian vettä puhdistavista kemikaaleista energiaa säästäviin älykkäisiin sähköverkkoihin.
Sitra totesi jo vuonna 2005 riskipääoman virran puhtaiden teknologioiden yrityksiin kasvaneen Pohjois-Amerikassa 35 prosenttia. Nyt puhtaan teknologian markkinoiden arvioidaan kasvavan koko maailmassa noin 10 prosenttia vuodessa.
Suomessa ympäristöliiketoiminnan kasvua tukee Kansallinen Cleantech Finland -ohjelma. Se alkoi vuonna 2008 ja jatkuu Finpron mukaan ainakin vuoden 2015 loppuun asti. Brändin omistaa Elinkeinoelämän keskusliitto ja markkinoinnista vastaa Finpro.
Maailmanlaajuisten cleantech-markkinoiden suuruus oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan toissa vuonna 1 600 miljardia euroa, ja vuotuinen markkinakasvu on noin 7-8 prosenttia.
Suomalaisten cleantechyritysten liikevaihto oli Finpron mukaan toissa vuonna 25 miljardia euroa ja kasvua edellisestä vuodesta 15 prosenttia.
Suomalaisia cleantech-yrityksiä on pari tuhatta. Cleantech Finlandin mukaan ne työllistävät 50 000 ihmistä. Julkisista tutkimusrahoista yli kolmannes sijoitetaan sivuston mukaan cleantechiin.
Kymmenen suomalaista cleantechin kärkiyhtiötä ovat Cleantech Finlandin mukaan Wärtsilä, Metso, Neste Oil, Outotec, Kemira, YIT, ABB, Kuusakoski, Outokumpu ja Cargotec.
Kymmenen tärkeintä markkinaa suomalaiselle cleantechille ovat Kiina, Venäjä, Saksa, Ruotsi, Brasilia, Intia, USA, Englanti, Ranska ja Euroopan unioni.
Lue myös:
Suomesta tehdään biotalouden edelläkävijä ja cleantechin suurvalta