Puolustusministeri Carl Haglund totesi tervehdyksessään 212. Maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina, että yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti Suomessa käytössä on kokonaisturvallisuuteen pohjautuva varautumismalli, joka vastaa hyvin viime aikoina turvallisuusympäristössämme tapahtunutta kehitystä.
– Aikaisemmat jaottelut sisäisiin ja ulkoisiin tai siviili- ja sotilasuhkiin eivät enää kaikilta osiltaan päde, hän sanoi.
Haglund huomautti, että nykyisin voimapolitiikkaa harjoitetaan yhä moninaisemmin keinoin ja toimenpiteistä vastuussa olevat valtiot, organisaatiot tai ryhmittymät ovat usein myös vaikeasti yksilöitävissä. Puhutaan niin sanotusta hybridisodankäynnistä.
– Aseellisen voimankäytön lisäksi käytössä ovat taloudelliset ja diplomatian piiriin kuuluvat keinot sekä informaatio-operaatiot ja tietoverkkojen avulla toteutettavat hyökkäykset. Sotilaallista voimaa käytetään peite- ja erikoisoperaatioihin sekä painostukseen osana informaatiovaikuttamista. Aseellisen voiman laajamittaiseen käyttöön turvaudutaan vasta kriisin myöhäisessä vaiheessa, hän sanoi.
Puolustusvoimille ja myös muille turvallisuusviranomaisille nykyinen kehitys on puolustusministerin mukaan osin haasteellinen.
– Sodan ja rauhan välisen rajan hämärtyminen vaikeuttaa ennakkovaroituksen saamista ja lyhentää näin puolustusvalmisteluihin käytettävissä olevaa aikaa. Ennakkovaroituksen saaminen on entistä vaikeampaa myös hyökkäysvalmisteluihin liittyvän tiedon ja hyökkäyksellisten keinojen siirtyessä enenevässä määrin digitalisoituihin tietoverkkoihin, Haglund arvioi.
Hän totesi, että kansallisen turvallisuuden kannalta vakavampia uhkia ovat valtiojohtoon ja sotilaalliseen puolustuskykyymme tai muuhun kansalliseen etuun tietoverkoissa kohdistuva vakoilu, terrorismi sekä infrastruktuuriin tietoverkkojen välityksellä kohdennettavat hyökkäykset osana sotilaallisia operaatioita.
– Jotta näiltä voitaisiin suojautua ja mahdolliset hyökkäykset saada estettyä on turvallisuusviranomaisilla oltava mahdollisuus valtiojohdon päätöksentekoa tukevan ja ulkoisia turvallisuusuhkia koskevan tiedon hankintaan. Asettamani työryhmä olikin mietinnössään yksimielinen siitä, että tiedustelutoimintaa koskevaa lainsäädäntöä on kehitettävä sekä puolustusvoimien että Suojelupoliisin tarpeisiin, Haglund sanoi.
Vaikeimpana kysymyksenä työryhmässä nähtiin Haglundin mukaan tietoliikennetiedustelu, joka sekin kuitenkin nähtiin tarpeellisena. Tästä työryhmä ei ollut yksimielinen.
– Esiin nousi muun muassa huoli tarvittavien toimivaltuuksien vaikutuksista elinkeinoelämään ja luottamuksellisen viestinnän suojaan. On selvää, että näihin huoliin on jatkotyöskentelyn yhteydessä suhtauduttava vakavasti, puolustusministeri sanoi.
– Seuraavaksi vasta viime viikolla minulle luovutettu mietintö jaetaan lausuntokierrokselle, jonka tulokset on niin ikään huomioitava tulevissa lainsäädäntöhankkeissa. Päätökset asiassa jäävät seuraavalle hallitukselle. Myös sellainen päätös, että mitään ei tehdä, on päätös, jonka seurauksista on kannettava vastuu, Carl Haglund totesi.
Lue myös: Puolustusvoimien komentaja: Säästöt on tehty, materiaalia tarvitaan