Carl Haglund: Ranska toimii oikein pyytäessään apua – ”olemme samassa veneessä”

Carl Haglund pitää luonnollisena, että muut EU-maat auttavat Ranskaa.

RKP:n kansanedustaja, entinen puolustusministeri Carl Haglund katsoo, että Ranska toimi oikein pyytäessään Euroopan unionia aktivoimaan niin kutsutun keskinäisen avunannon lausekkeen Pariisin terrori-iskujen jälkeen.

– Mielestäni tässä ei ole kysymys turvatakuista vaan solidaarisuuslausekkeesta. Tämä Ranskan tilanne on juuri sellainen, missä sitä pitäisi käyttää, Carl Haglund kertoo Verkkouutisille.

EU-maat ovat yksimielisesti hyväksyneet Ranskan pyynnön EU:n turvatakuiden käyttöönotosta. EU testaa ensimmäistä kertaa keskinäisen avunannon velvoitetta. Velvoite on kirjattu Lissabonin sopimuksen artiklaan 42, kohtaan 7. Ranska haluaa, että jäsenmaat tiivistävät yhteistyötä äärijärjestö Isisin vastaisessa taistelussa Syyriassa ja Irakissa. Apua voisi antaa myös Ranskan maaperällä. Sotilaallisen avun tarjoaminen ei ole välttämätöntä.

– Ranska toimii mielestäni ihan oikein. Solidaarisuuslauseke on suunniteltu juuri tällaisia kriisejä ajatellen. Kyse voi olla luonnonkatastrofista tai sitten sisäisen turvallisuuden uhasta.

Haglundin mukaan on luonnollista, että muut EU-maat tekevät kaikkensa tukeakseen Ranskaa. Mielestäni on hyvä, että Ranska muistuttaa, että olemme sitoutuneita ja solidaarisia toisiamme kohtaan.

Useissa medioissa on tulkittu Ranskan pyyntöä suoraksi sotilaallisen avun vaatimiseksi.

– En ole ymmärtänyt Ranskan pyyntöä niin, että sinne pyydettäisiin suomalaisia tai ruotsalaisia tai muitakaan sotilaita, mutta sen sijaan poliisi-, tiedustelu- ja rajaviranomaisten tiivistä yhteistyötä tilanteen haltuun saamiseksi.

– Kyse on solidaarisuuslausekkeesta ja sen täyttämisestä. Kyse ei ole turvatakuista vaan solidaarisuustakuusta. Osana solidaarisuustakuuta Suomen ja muiden maiden pitää auttaa Ranskaa.

Haglundin mukaan solidaarisuuslauseke on tärkeä Suomelle.

Poimintoja videosisällöistämme

– On se tärkeä siinä mielessä, että me olemme kaikki samassa veneessä tässä terrorismin vastaisessa työssä. Ajattelen siten, että jos Suomea vastaan kohdistuisi tämänlaisia terrori-iskuja ja -uhkia, toivoisimme muilta tukea.

– Tätä solidaarisuuslauseketta ei ole aikaisemmin sovellettu. Jos kävisi niin, että tässä tilanteessa ei autettaisi Ranskaa, se vetäisi maton koko tämän pykälän alta ja silloin Suomi ei voisi enää laskea tämän varaan.

”Oikea asenne ratkaisee”

Haglund ei usko, että tätä artiklaa lähdetään käyttämään tulevaisuudessa kovin heppoisin perustein.

– Se on ollut olemassa jo vuosia, eikä siihen ole aikaisemmin vedottu.

Hänen mukaansa solidaarisuustakuu voisi realisoitua esimerkiksi luonnonkatastrofin kohdatessa EU:n jäsenmaata.

– Se voi olla esimerkiksi luonnonkatastrofi kuten maanvyöry, tulivuoren purkaus tai tulva. Mutta kyllä terrorismiin liittyvät ongelmat ja sisäinen turvallisuus täyttävät juuri ne ominaispiirteet, joita solidaarisuuslausekkeella on aikanaan ajateltu.

Haglundin mielestä tärkeintä on oikeanlainen asenne ja se, että autetaan.

– Sitten jää nähtäväksi eri keskusteluissa, minkälaista apua Ranska tarvitsee. Ensisijaisesti puhutaan poliisi-, raja- ja tiedusteluviranomaisten yhteistyöstä.

Mainos