RKP:n kansanedustaja, entinen puolustusministeri Carl Haglund katsoo, että Pariisin terrori-iskun jälkimainingit testaavat EU:n kykyä toimia.
EU-maat ovat yksimielisesti hyväksyneet Ranskan pyynnön EU:n turvatakuiden käyttöönotosta. EU testaa ensimmäistä kertaa keskinäisen avunannon velvoitetta. Velvoite on kirjattu Lissabonin sopimuksen artiklaan 42, kohtaan 7. Ranska haluaa, että jäsenmaat tiivistävät yhteistyötä äärijärjestö Isisin vastaisessa taistelussa Syyriassa ja Irakissa. Apua voisi antaa myös Ranskan maaperällä. Sotilaallisen avun tarjoaminen ei ole välttämätöntä.
– Mitä tulee sisäiseen turvallisuuteen, niin se mitataan nyt. Jos kävisi niin, että tämä pykälä todetaan tyhjäksi pykäläksi, jota ei sovelleta, niin silloin kukaan ei varmaan enää laskisi sen varaan. Sen takia tämä on aika tarkka paikka, Carl Haglund sanoo Verkkouutisille.
Hän muistuttaa, että sotilaallisesta turvallisuudesta Euroopassa vastaa ensisijaisesti Nato.
– Se on realiteetti. Niillä mailla, jotka ovat valinneet ratkaisun olla Naton ulkopuolella, vastuu sotilaallisesta turvallisuudesta on omalla kontolla, niin kuin Suomen kohdalla.
– Minä kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä, se ei ole mikään salaisuus. Tässä on kyse sisäisestä turvallisuudesta ja mielestäni EU:n poliisiviranomaiset voisivat vaikuttaa yhdessä voimakkaasti terrorismin vastaisissa toimissa.
Haglundin mielestä Pariisin iskujen aiheuttama kriisi kuuluu ennemmin EU:n kuin Naton toimivallan piiriin.
– Jos katsotaan tätä omien kansalaisten turvallisuutta edistävää työtä täällä Suomessa ja muissa EU-mailla, niin mielestäni se ei kuulu Naton pöytään vaan enemmänkin juuri EU:n turvallisuusviranomaisten pöytään.
Haglund mukaan Suomen hallituksen pitää varmistaa, että turvallisuusviranomaisilla on tarpeeksi suuret resurssit hoitaa työnsä.
Ranska ei ole pyytänyt apua Natolta, vaikka maa on sotilasliiton jäsen.
– Minusta se kertoo siitä, että tämä työ on enemmän siviiliviranomaisten puolella ja sen vuoksi on ihan luonnollista, että Ranska pyysi apua EU:lta eikä Natolta. Naton painopiste ja osaaminen ovat siellä sotilaallisella puolella, ja tämä on enemmän poliisiviranomaisten asia.
– Tässä testataan nyt EU:n kykyä toimia.
Haglundin mukaan olisi tärkeätä mahdollisimman pian muuttaa lakia niin, että myös sotilaallisen avun antaminen Suomen osalta olisi mahdollista.
– Tästä on viime vaalikaudella tehty pohjatyö ja tämä saatettava maaliin pikimmiten.