Carl Bildtin väite nostatti historiakiistan Ruotsissa

Ruotsi oli naapureitaan paremmin varustautunut vuonna 1940, sanoo ex-pääministeri.

Ruotsi oli keväällä 1940 Norjaa ja Tanskaa paremmin varustautunut Saksan hyökkäyksen varalta, ja ruotsalaisten vastarinta olisi ollut voimakasta. Näin arvioi Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt perjantaina, jolloin tuli kuluneeksi 81 vuotta natsi-Saksan Tanskaan ja Norjaan suorittamasta hyökkäyksestä. Maat pysyivät Saksan miehityksessä vuoteen 1945 saakka.

Puolueeton Ruotsi onnistui pysymään toisen maailmansodan ulkopuolella. Bildtin Twitterissä esittämä tulkinta on herättänyt runsaasti keskustelua, ja esimerkiksi Ranskan entinen USA-lähettiläs Gérard Araud on kysynyt, miksi Saksa olisi ylipäänsä ollut kiinnostunut Ruotsin miehittämisestä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Bildt on kuitenkin pysynyt kannassaan. Ulkopolitiikan asiantuntijana tunnetun Bildtin mukaan totuudet eivät aina ole miellyttäviä, mutta Ruotsi oli hänestä sotilaallisesti paremmin varustautunut kuin naapurit. Mikäli Saksa olisi hyökännyt, olisi Ruotsi Norjan tavoin, mutta Tanskasta poiketen, tehnyt sotilaallista vastarintaa, Bildt jatkaa.

Bildt kuitenkin myöntää, että Ruotsin maanpuolustukset resurssit eivät olleet vuonna 1940 riittävät. Osasyynä tähän oli Ruotsin materiaaliapu Suomelle talvisodassa. Bildt kuitenkin muistuttaa Ruotsin ottaneen vastaan lukuisia pakolaisia Norjasta, ja myös salaa avustaneen Norjan vastarintaliikettä.

–  Ratkaisevinta oli, että (Adolf) Hitler sotilaallisista syistä tarvitsi Norjan Atlantin rannikkoa, ja halusi kontrolloida Narvikia ja malminvientiä. Ja voidakseen hallita Norjaa oli hänen hallittava Tanskaa. Ruotsia hän ei tarvinnut samalla tavalla, Bildt kirjoittaa.

Carl Bildt toimi Ruotsin pääministerinä vuosina 1991-1994 ja ulkoministerinä 2006-2014.

Poimintoja videosisällöistämme

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mainos