Munuais- ja maksaliitto pitää tärkeänä sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaa C-hepatiittistrategiaa vuosille 2017–2019, mutta muistuttaa, että myös tartunnan saaneiden ääntä on kuultava toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa.
– On tärkeä askel, että Suomessakin on seurattu WHO:n antamia suuntaviivoja ja saatu vihdoin kansallinen C-hepatiittistrategia. Tämä ei ole merkittävää ainoastaan tartunnan saaneille vaan koko yhteiskunnalle. Tavoitteet vaativat kuitenkin toteutuakseen yhteistä tahtotilaa ja resursseja, kertoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström tiedotteessaan.
C-hepatiitti on viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka tarttuu verikontaktissa. Suomessa on todettu yhteensä lähes 30 000 tartuntaa, ja uusia tapauksia ilmoitetaan tartuntatautirekisteriin vuosittain noin 1150. Tartunnan saaneiden ja kroonista infektioita sairastavien määrä on yhdistyksen mukaan kuitenkin todennäköisesti paljon suurempi, koska C-hepatiitti on yleensä oireeton.
Yli puolet uusista tartunnoista todetaan alle 30-vuotiailla. Sairastuneiden joukossa on paljon nuoria, joilla C-hepatiitin aiheuttamat maksavauriot näkyvät vasta vuosien päästä.
– On hätkähdyttävää, miten nuoria korvaushoidossa olevat tartunnan saaneet ovat ja miten vähän, ja pitkälti väärää tietoa, heillä on tartuntatavoista ja itse sairaudesta, Högström toteaa.
Strategiassa mainittu kansallinen C-hepatiittiasiantuntijatyöryhmä pitää hänen mielestään perustaa heti ensi vuoden alussa ja Käypä hoito -suosituksen laatiminen on aloitettava.
– Työryhmässä on kuultava myös tartunnan saaneiden ääni toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa, Högström painottaa.
Suomessa hoidettiin yhteensä 300–400 kroonista C-hepatiitti-infektiota vuodessa. C-hepatiitin hoitoaste on yhdistyksen mukaan alhainen verrattuna muihin Euroopan maihin.
Tartunnan saaneet myös kohtaavat yhdityksen mukaan päivittäin kohtuuttomia ennakkoluuloja, minkä vuoksi moni vaikenee sairaudestaan. Strategiassa ei kuitenkaan esitetä toimenpiteitä siitä, miten koko väestön tietoisuutta voitaisiin lisätä.
– Hepatiitti on Suomessa edelleen vaiettu sairaus, koska kohderyhmästä ei haluta puhua. Terveydenhoitohenkilöstölle tarvitaan koulutusta C-hepatiitin hoidon nykytilasta. Ennakkoluulojen vähentämiseksi tietoa on jaettava koko kansalle. Järjestömme on tähän halukas, mutta tietoisuuden lisäämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön ei ole annettu resursseja, Hagström toteaa.
