Maataloustuotannon ja maaseudun yrittäjyyden sääntely, valvonta ja kohtuuttomat sanktiot ovat MTK:n mukaan taloudellinen ja henkinen taakka.
MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila vaatii päättäjiltä todellisia tekoja turhan ja päällekkäisen tuotantoamme rasittavan byrokratian purkamiseksi ja kysyy, onko Suomesta tulossa holhousvaltio.
Lunttila vetosi viranomaisiin Stop turhalle byrokratialle -viljelijätilaisuudessa torstaina Seinäjoella, jotta luottamusyhteiskunta vahvistuisi.
– Elinkeinoelämän valtuuskunta kysyi jo pari vuotta sitten kansalaisilta, syyllistyykö valtio liian herkästi ylisääntelyyn ja mitä mieltä kansalaiset ovat he normitulvasta. Tutkimuksen vastaukset puhuvat hyvin selkeää kieltä: enemmistö vastaajista, 56 prosenttia katsoo, että yrittäminen on Suomessa tehty säännöillä liian vaikeaksi, Lunttila totesi.
– Viljelijöillä on pilkun viilaamisesta ja mittanauhavalvonnasta huonoja kokemuksia. Navetankin rakentaminen voidaan pysäyttää perusteella, että sieltä saattaa joskus tulla hajuhaittoja. Onko kukaan teistä kuullut navetasta, jossa ei haisisi, kysyy Lunttila.
Hän arvostelee kovin sanoin maatilojen tarkastuksia, joissa viljelijät kokevat aina olevansa syyttä epäilyksenalaisia.
– Kaikki sääntely ei ole kuitenkaan pahasta tai huonoa, mutta kohtuus kaikessa, tähdentää Lunttila.
– On aivan selvää ja hyväksyttävää valvoa julkisten verovarojen – kuten maataloustukien ja yritystukien – maksamista. Ja tietenkin on myös oltava sääntelyä, jolla estetään rikokset sekä toisten ihmisten tai omaisuuden vahingoittaminen, hän jatkoi.
Valvonnassa viljelijöitä nyppii Lunttilan mukaan monet asiat, mutta ylitse muiden ovat viranomaisten vaatimat päällekkäiset selvitykset ja raportoinnit samoista asioista hiukan eri näkökulmasta.
– Jokaisella uudella normilla ja selvityksellä on hintansa. Jokainen turha raportointitunti on pois yrityksen tuloksesta sekä hyvistä maatalouskäytänteistä ja eläinten hoidosta, arvostelee Lunttila.
– Me viljelijät ja yrittäjät kuulemme usein byrokratiasta valittaessamme, että ei tälle voi mitään, koska EU vaatii sitä ja tätä. Totta osa onkin, mutta uskallan väittää, että osa ongelmista on puhtaasti kotikutoista. Tästä olemme saaneet näyttöä vieraillessamme EU:n jäsenmaissa ja verratessamme käytänteitä, hän sanoi.
Lunttila kysyy, miksi jossakin maassa ei vaadita maatilajuustolalta teräksisiä ikkunapuitteita tai rahtikirjojen kirjoittamista, jos maito siirretään muutaman kymmenen metrin päässä olevasta navetasta juustolaan?
– Järki käteen! EU:n selän taakse meneminen ei enää riitä vastaukseksi meille, sanoo Lunttila.