Keskustan norminpurkuhanketta vetäneiden kansanedustajien mukaan Suomen lainsäädäntökulttuuria on muutettu monilta osin parempaan suuntaan.
Olavi Ala-Nissilä huomauttaa hallituksen purkaneen tai sujuvoittaneen satoja säädöksiä.
– Kansalaisille tämä näkyy sujuvampina julkisina palveluina ja digitalisaation hyödyntämisenä esimerkiksi mobiiliajokortin käyttöönotossa ja matkapalveluja yhdistävissä matkaketjuissa, Ala-Nissilä toteaa tiedotteessa.
Vuoden 2019 alussa voimaan astui viiden vuoden jatkoaika kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilulle, millä on kansanedustaja Ari Torniaisen mukaan edistetty asuntorakentamista erityisesti kasvukeskuksissa.
– Tulevan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä arvioidaan, onko poikkeusmääräyksille pysyvää tarvetta. Tärkeä menettelyllinen uudistus on meneillään myös ympäristöllisissä luvissa, joihin on luotu uusi yhden luukun malli, Torniainen sanoo.
Marisanna Jarva nostaa esiin parannukset yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvaan.
– Perheen yrityksessä työskentelevä henkilö, jolla ei ole omistusosuutta yrityksessä, määritellään työttömyysturvalaissa jatkossa palkansaajaksi. Iso uudistus on myös vuoden alussa käyttöön otettu kansallinen tulorekisteri, joka tuo parannuksia sekä työnantajille että työntekijöille, kun palkkatiedot ovat reaaliaikaisesti saatavilla, Jarva sanoo.
Ruoka ja biotalous -työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Pertti Hakasen mukaan norminpurkuhankkeet ovat vaikuttaneet myönteisesti myös viranomaisten palvelukulttuuriin.
– Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on esimerkki siitä, miten viranomainen on lähtenyt muuttamaan rooliaan valvojasta valmentajaksi. Viranomaiset toki valvovat säädösten noudattamista, mutta niiden tehtävä on myös mahdollistaa kansalaisten toimintaa työssä ja vapaa-ajalla, Hakanen toteaa.