Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan hallitus aikoo päättää uusista rakenneuudistuksista tämän vuoden aikana, kertoo MTV3:n uutiset.
Yle uutisten mukaan Urpilainen on antanut valtiovarainministeriön virkamiehille tehtäväksi valmistella suunnitelman uusista työllisyyttä ja tuottavuutta parantavista rakenneuudistuksista elokuun lopun budjettiriiheen mennessä.
Urpilainen luonnehti taloustilannetta vakavammaksi kuin aikaisemmin on arvioitu. Valtiovarainministeriön sisäisiä neuvotteluita vuoden 2014 talousarvioesityksestä eli budjetista käydään parhaillaan Königstedtin kartanossa Vantaalla.
Eläkeikä ja sosiaaliturva tapetilla
Myös pääministeri Jyrki Katainen (kok.) painotti Yle uutisten haastattelussa elokuun alussa rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat pitkällä tähtäimellä Suomen uskottavuutta ja kilpailukykyä.
Rakenteellisista uudistuksista pöydällä ovat todennäköisesti työurien pidentäminen ja työn tarjonnan lisääminen. SDP on vastustanut eläkeiän mekaanista nostoa. Mahdollisuuksien rajoissa on, että eläkkeelle jäännin alaikärajaa päätettäisiin nostaa tämän hallituskauden jälkeen.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) esitti vastikään työkykyisten sosiaaliturvan muuttamista vastikkeelliseksi. Sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisäksi budjettiriihessä saattavat nousta esille VATT:n ylijohtajan Juhana Vartiaisen ja kansanedustaja Osmo Soininvaaran (vihr.) keväiset ehdotukset matalapalkkatyön lisäämiseksi Suomessa.
Kilpailukykyyn vaikuttaa ennen kaikkea yritysten kustannustaso, minkä vuoksi yleisiin palkankorotuksiin ei lähivuosina ole varaa eikä työtaisteluihin pitäisi ajautua. Paitsi hallituksen niin myös opposition suunnasta on toivottu painokkaasti keskitettyä työmarkkinaratkaisua.
Palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi hallitus saattaa budjettiriihessä päättää tehdä ansiotuloverotukseen inflaatiotarkistuksen.
Täsmäelvytyksellä työpaikkoja
Kesän kuluessa julkisuudessa on keskusteltu elvytyksen tarpeesta. Vasemmistoliitto on vaatinut velkaelvytystä, kun taas kokoomus on tyrmännyt massiivisen elvyttämisen velkarahalla.
Pääministeri Katainen sanoi Yle uutisten haastattelussa elokuun alussa, että pientä täsmäelvytystä kannattaa tehdä, mutta missään nimessä elvyttämiseen ei pidä ottaa lisää velkaa. Velkaa otetaan tänä vuonna jo lähes 8 miljardia euroa lisää valtion menojen kattamiseen.
– Elvytys käytännössä tarkoittaa sitä, että käytetään jo nyt, tällä hetkellä budjetissa olevia rahoja paremmin työllisyyden kannalta, Katainen määritteli Yle uutisille.
Täsmäelvytys tehdään kohdentamalla uudelleen rahoja budjetin sisällä ja käyttämällä budjetin jakamatonta varausta, jota on noin parisataa miljoonaa euroa. Urpilainen vahvisti tiistaina, että parissasadassa miljoonassa liikutaan, mutta tarkkaa summaa ei ole vielä päätetty.
Katainen linjasi, että täsmäelvytys täytyy suunnata siten, että työpaikat lisääntyvät jo tämän vuoden puolella. Käytännössä täsmäelvytys toteutetaan siis lisätalousarviossa.
Täsmäelvytys kohdistettaneen tieosuuksien ja homekoulujen korjaamiseen. Kataisen tavoin SDP:n ja kokoomuksen edustajat ovat nostaneet näitä kohteita esille.
Oppositiopuolueet keskusta ja perussuomalaiset ovat vaatineet massiivista elvytystä. Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin mielestä tiet, rautatiet ja koulut pitäisi laittaa nyt kuntoon velkarahalla tai myymällä valtion omaisuutta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen mielestä valtion omaisuutta pitäisi myydä ja perustaa kasvurahasto, jolla rahoitettaisiin kasvavia yrityksiä, sekä Infra Oy, joka tekisi tie-, rata- ja infrainvestointeja.
Pääministeri Katainen sanoi Yle uutisten haastattelussa, ettei valtion omaisuuden myynnistä saatavia varoja kannata käyttää lyhytkestoiseen elvytykseen. Sen sijaan Kataisen mielestä valtion omaisuutta voidaan myydä, jos varat satsataan tutkimukseen ja kehitykseen tai yritysten rahoituksen saannin vahvistamiseen, eli tulevaisuuden työhön.
Haittaverot nousevat
Lisäksi ensi vuoden budjetissa toimeenpannaan keväällä kehysriihessä tehtyä päätöksiä. Hallitus on päättänyt muun muassa alentaa yhteisöveroa, korottaa alkoholi-, tupakka-, makeis- ja sähköveroa sekä leikata Kela-korvauksia ja kuntien valtionosuuksia.
Ainakin hallituksen kehysriihessä päättämä edustuskulujen verovähennysoikeuden poisto halutaan ottaa uuteen käsittelyyn. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajan Sampsa Katajan (kok.) mukaan veroratkaisun vaikutuksista ei ollut keväällä vielä tietoa.
Hallituksen tekemästä osinkoveropäätöksestä oli niin ikään keväällä epäselvyyttä. Budjettiriiheen mennessä hallituksen pitäisi saada arvio yritys- ja osinkoverouudistuksen vaikutuksista kasvuun, työllisyyteen ja tulonjakoon.
Valtiovarainministerin budjettiesitys julkaistaan kuluvan viikon torstaina, mutta suuntaviivat kerrotaan jo keskiviikkona neuvotteluiden päätteeksi. Hallitus tekee omat viilauksensa budjettiin elokuun lopussa käytävässä budjettiriihessä. Budjettiesityksen yhteydessä annetaan myös lisätalousarvio tälle vuodelle.