Koronakriisi on tuonut mukanaan myös investointien lykkääntymisen tai peruuntumisen Suomeen. Hallitukselta tarvitaan selviä signaaleja siitä, että Suomesta halutaan tehdä yrityksille houkutteleva toimintaympäristö.
Viimeisimmät talousluvut ja Kemianteollisuuden jäsenkysely koronakriisin vaikutuksista ovat suhdannebarometrien hienoisesta kohentumisesta huolimatta karua luettavaa. Kemianteollisuuden vienti laski 28 prosenttia huhti-kesäkuussa ja 67 prosenttia jäsenyrityksistä ennakoi liikevaihdon laskua kuluvalle vuodelle verrattuna koronakriisiä edeltävään tilanteeseen.
Elokuun lopussa tehdyn kyselyn mukaan kemianteollisuuden jäsenyrityksistä 36 prosenttia kertoo kysynnän laskeneen ja 30 prosenttia investointien lykkääntyvän paljon tai erittäin paljon.
− Olemme erittäin huolestuneita vientiteollisuuden tilanteesta ja kilpailukyvyn heikkenemisestä. Nyt pitäisikin keskittää valtiovallan, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä kaikki voimat siihen, että tilanne saadaan käännettyä, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.
− Kriisistä toipumiseksi tarvitaan talouden kasvuedellytysten vahvistamista ja investointeja, jotta työllistämisen edellytykset saadaan turvattua ja hyvinvointivaltion menot rahoitettua. Tavoitteena pitäisi olla Suomen vetovoima ja kilpailukykyisyys, yritysten, pääoman ja osaajien houkuttelu Suomeen, Aalto jatkaa.
Tarvitaan yritysten toimintaympäristöä parantavia päätöksiä
Aallon mukaan budjettiriihestä tarvitaan selkeitä päätöksiä yritysten toimintaympäristön kohentamiseksi.
– Isoja kustannuskilpailukykyyn ja uuden teknologian ja investointien sijoittumiseen liittyviä kokonaisuuksia ovat energiaverotuksen kokonaisuus, TKI-rahoitus, investointiohjelmat ja työllisyyttä edistävät toimet. EU:n elpymisvälineen kansallisesta 3,2 miljardin euron rahoituksesta on tehtävä miljardiluokan kohdennus teollisuutta uudistaviin ja vähäpäästöisyyttä edistäviin investointeihin, hän listaa.
− Teollisuuden sähköveron lasku EU:n minimiin ja päästökauppakompensaation jatkaminen sekä muut energiaan liittyvät verotusratkaisut ovat kustannuskilpailukyvyn kannalta ratkaisevia, Aalto lisää.
Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälän mielestä pitäisi myös ottaa käyttöön kaikki työllisyyttä edistävät toimet ja laittaa jäihin ne työlainsäädäntöhankkeet, jotka nostavat työllistämiskynnystä.
Suomella on halutessaan hyvät mahdollisuudet päästä mukaan tulevaisuuden teknologioihin ja liiketoimintaan, esimerkiksi vetytalouden kehittämiseen, akkuarvoketjuihin ja kemialliseen kierrätykseen.
– Arviot investointitason laskusta ovat erittäin huolestuttavia. Tässä tilanteessa valtion tulee luoda yrityksille selkeä näkymä siitä, ettei investointilaskelmilta putoa pohja uusien maksujen tai kasvavien verojen muodossa. Suomi tarvitsee investointiohjelman, joka vauhdittaa teollisuuden investointeja ja vähäpäästöisempien teknologioiden käyttöönottoa. Myös julkista TKI-rahoitusta tulee kasvattaa ja suunnata se yrityslähtöisesti muun muassa Business Finlandin kautta, sanoo Mika Aalto.