Valtion ensi vuoden budjetissa ei virkamieshavaintojen perusteella ole suuria kiistakysymyksiä.
– Ministeriöiden ehdotukset olivat varsin hyvin viime kevään julkisen talouden suunnitelman mukaisia, valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen kertoo.
Majasen mukaan ensi vuoden budjetissa erityinen mielenkiinto kohdistuu turvapaikanhakijoiden määrään ja heidän kotouttamiseensa. Keväällä arvioitiin, että turvapaikanhakijoita tulisi sekä tänä että ensi vuonna 10 000. Valtiovarainministeriö odottaa vielä päivitettyä turvapaikanhakijaennustetta budjettiesitykseensä.
Valtiovarainministeriö kokoontuu ensi viikolla sisäiseen budjettiriiheensä. Ministeriö julkistaa budjettiehdotuksensa ensi viikon perjantaina 12. elokuuta.
Kokoomus esitteli omat työllisyyskeinonsa
Hallitus kokoontuu budjettiriiheen elo-syyskuun taitteessa. Budjettiriihen suurin huomio kohdistuu työllisyys- ja yrittäjyyspakettiin, jota valmistellaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä sekä valtiovarainministeriössä.
Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Kilpailukykypaketin arvioidaan parantavan työllisyyttä 35 000 henkilöllä, kun hallituksen tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi työllisyyden vahvistuvan 110 000 hengellä. Uusien työllisyystoimien pitäisi olla hyvin kunnianhimoisia, jotta hallitus pääsisi edes lähelle tavoitettaan.
Kokoomus esitteli omat ideansa työllisyysasteen nostamiseksi heinäkuussa SuomiAreenalla julkaisemassaan työ- ja yrittäjyyspaketissa. Yksi ehdotuksista oli sunnuntaityön kaksinkertaista palkkaa koskevan säädöksen poistaminen laista. Lisäksi puolue esitti muun muassa ulkomaisten huippuosaajien oleskelulupaprosessin nopeuttamista, eläkkeelle siirtymisen yläikärajan poistamista ja asuntokaupan varainsiirtoveron poistamista.
Keskusta haluaisi Helsingin Sanomien mukaan päättää budjettiriihessä investointivarauksesta, jonka tarkoituksena on edistää yritysten investointeja. Investointivaraus maksaisi valtiovarainministeriön karkean arvion mukaan miljardi euroa vuodessa. Kokoomuksen mielestä kannattaa selvittää, onko kallis investointivaraus paras tapa edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Etla selvittävät juuri yritysverojärjestelmän vaikutuksia yritysten investointipäätöksiin, ja valtiovarainministeriö tekee siltä pohjalta esityksen yritysverotuksen uudistamisesta. Selvityksestä odotetaan tietoja budjettiriiheen.
Hallitus aikoo päättää budjettiriihessä myös hallitusohjelmassa sovitusta yrittäjävähennyksestä, korotuksesta kotitalousvähennykseen, maksuperusteisesta arvonlisäverosta sekä sukupolvenvaihdosten edistämisestä perintöveroa keventämällä. Muutokset tulevat voimaan ensi vuonna.
Liikkumavara pieni, lisäsäästötkin esillä
Mikäli budjettiriihessä päätettävät uudet työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävät toimet aiheuttavat kustannuksia, hallitus joutuu hakemaan säästöjä muualta.
Kesäkuisten tietojen perusteella hallituksen liikkumavara ensi vuoden budjetissa on hyvin pieni, vain 94 miljoonaa euroa. Tuoretta lukua jakamattoman varauksen suuruudesta ei ole.
– Siitä ei uskalla sanoa mitään vielä, apulaisbudjettipäällikkö Majanen toteaa.
Hallituksen tavoitteena on saada velkaantuminen taittumaan vaalikauden loppuun mennessä. Myös EU:n talouskurisäännöt kuumottavat Suomea. Komissio ottanee Suomen EU:n rajan selvästi ylittäneen ja yhä kasvavan velkasuhteen luupin alle. Lisäksi hallitus on sitoutunut tekemään neljän miljardin edestä säästöjä hallituskauden aikana.
– En minä ainakaan uskalla luvata sen paremmin, että tulisi lisäsäätöjä tai että ei tulisi. Takuuta ei voi antaa suuntaan eikä toiseen, Majanen sanoo.
Mikäli lisää säästöjä joudutaan tekemään, täysin poissuljettua ei ole sekään, etteikö hallitus joutuisi pohtimaan myös veronkorotuksia. Valtiovarainministeriö on jo aiemmin ehdottanut alennettujen arvonlisäverokantojen nostoa, mutta hallitus ei ole siitä innostunut.