Keskeinen osa hallituksen viime syksynä päättämää rakennepakettia oli kuntien tehtävien karsiminen ja niillä aikaansaatavat miljardin euron säästöt julkiseen talouteen. Toistaiseksi hallitus on kyennyt päättämään toimista, joilla voitaisiin säästää 350 miljoonaa euroa.
Rakennetyöryhmä kuitenkin totesi valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskeiset esitykset eivät olisi toteuttamassa asetettuja kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisvelvoitteita.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan ministeriön toimet olisivat vähentäneet menoja korkeintaan noin 60 miljoonalla eurolla ilman rahoituksen ohjausta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle kuuluville tehtävien karsimiselle asetettu säästötavoite on kuitenkin 650 miljoonaa euroa.
Alexander Stubbin (kok.) hallitus päätti nyt, että otetaan pikaisesti käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä. Sen tavoitteena on varmistaa menorajoitteen sekä tehtävien vähentämisen mahdollistamien säästöjen konkreettinen toteutuminen.
Järjestelmä kytketään julkisen talouden suunnitelmaan ja uuteen kuntien budjettikehysjärjestelmään. Lainsäädäntövalmistelu on tarkoitus toteuttaa lokakuun loppuun mennessä.
Rakenneohjelman tarkoituksena on kuroa umpeen kestävyysvaje eli julkisessa taloudessa pitkällä aikavälillä vallitseva tulojen ja menojen epäsuhta, kun väestön ikääntyminen alkaa lisätä ikäsidonnaisia menoja. Päivitetyn arvion mukaan kestävyysvaje on 4,0 prosenttia.
Keskeistä kestävyysvajeen umpeen kuromisen kannalta ovat etenkin kuntien tehtävien karsiminen sekä työurien pidentäminen, johon sisältyy eläkeikäpäätös.
Lisäksi kestävyysvajetta on tarkoitus kuroa umpeen julkisten palveluiden tuottavuutta parantamalla, alentamalla rakenteellista työttömyysastetta ja nostamalla talouden tuotantopotentiaalia.
