Sivistystyönantajat ei sinällään ole yllättynyt siitä, että valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä ei ole kaivattuja panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen.
– Olisimme kerrankin odottaneet myös valtiovarainministeriöltä poliittisen ja julkisen keskustelun perusteella, että tieteeseen, tutkimus- ja kehittämistoimintaan kehysriihessä tehdyt leikkaukset olisi vähintään peruttu, toteaa johtaja Laura Rissanen tiedotteessa.
Hänen mukaansa koronan vaikutusten paikkailu vaatii pysyvämpää rahoitusta kaikissa koulutusmuodoissa. Lisäbudjeteissa ja työllistävien erillisten hakujen kautta järjestyvä rahoitus ei ole järkevä tapa hoitaa selvää tarvetta.
Sivistystyönantajat odottaa hallituksen budjettiriihestä myös selkeitä ratkaisuja veikkausvoittovaroilla rahoitettujen toimintojen jatkorahoituksesta. Myös koulutus- ja työperäisen maahanmuuton esteiden purkamisen ja vaadittavien lisäresurssien osalta vaaditaan ratkaisuja.
Järjestö korostaa, että korkeakoulutuksessa on lisätty paikkoja runsaasti. Pysyvämpää rahoitusta tähän ei kuitenkaan ole saatu. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tilapäinen nousu päättyy ensi vuoteen. Siksi budjettiriihessä on syytä päättää määräaikaisen 80 miljoonan lisärahan vakinaistamisesta.
– Niin korkeakouluissa kuin ammatillisessa koulutuksessa odotetaan jo ratkaisua rahoituksen jatkosta, jotta korkeampia aloituspaikkamääriä ja resursseja voidaan jatkaa myös ensi vuonna, muistuttaa ekonomisti Harri Hietala.
Elokuun alusta voimaan astunut oppivelvollisuuden laajennus työllistää niin toisten asteen oppilaitoksia kuin perusopetuksen järjestäjiä. Viestit oppilaitoksista kertovat, että uudistuksen kustannukset on alimitoitettu.
– Oppivelvollisuuden laajennuksen todellisia kustannuksia on seurattava tarkkaan ja jo budjettiriihen yhteydessä on tarkistettava tarvittaessa rahoitustasoa, Rissanen sanoo.