Antti Rinteen budjettiehdotus sisältää 88 miljoonan euron edestä lisäpanostuksia liikenneinfrastruktuuriin. Rahat kohdennetaan uusiin hankkeisiin, suunniteltujen hankkeiden aikaistamiseen sekä perusväylänpitoon. Lisäksi vuoden 2014 lisätalousarviossa tullaan osoittamaan lisäresursseja liikennehankkeisiin.
Uutena esityksenä eläketulovähennystä korotetaan eläkeläisten ostovoiman tukemiseksi pieni- ja keskituloisilla eläkeläisillä. Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten ostovoimaa tuetaan tekemällä takuueläkkeisiin kymmenen euron tasokorotus kuukaudessa.
Yliopistoja varaudutaan pääomittamaan kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 miljoonalla eurolla. Valtion vastinrahan maksu tapahtuisi vuonna 2016 varainkeruun päätyttyä. Teollisuussijoitus Oy:lle kohdennetaan 50 miljoonaa euroa vuonna 2015. Rahoitus suunnataan pääasiassa kasvuvaiheen teollisuusyritysten pääomasijoituksiin sekä biotalousyritysten pääomasijoituksiin.
Tekesin lainavaltuuksia korotetaan. 60 miljoonan euron lisärahoitus suunnataan kasvuvaiheen teollisuusyritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan, digitalouden uusien innovaatioiden ja cleantech- sekä biotaloussektorin pilotti- ja demohankkeiden tukemiseen. Myös Finpron avustuksiin ja Team Finland -toimintaan osoitetaan korotukset.
Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen myönnetään 40 miljoonaa euroa vuonna 2015. Valtion asuntorahastosta kohdennetaan korjausavustuksiin yhteensä 35 miljoonaa euroa vuodelle 2015. Määräraha käytetään muun muassa hissiavustuksiin sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustuksiin.
Uudet menot katetaan osittain kehyksen sisältämästä niin sanotusta jakamattomasta varasta, joka mahdollistaa noin 200 miljoonan euron lisämenot kehyksessä määriteltyjen budjettimenojen päälle. Lisäksi osa lisämenoista rahoitetaan kohdentamalla menoja uudelleen. Kolmanneksi menoja kohdennetaan valtion omaisuuden myynnistä.
Valtion omistamia kiinteistöjä ja osakeomistuksia myymällä valtio tulouttaa itselleen 1,9 miljardia euroa aiemmin suunniteltua enemmän vuosien 2014–2015 aikana. Suunniteltua suuremmasta omaisuuden myynnistä päätettiin jo kevään kehysriihen yhteydessä.
Pääosa lisätuloutuksesta ohjataan valtionvelan lyhentämiseen. Osa kohdennetaan kuitenkin kasvupanostuksiin.
4 miljardia lisävelkaa
Budjettiehdotuksen päälinjat on sovittu jo viime kevään kehysriihessä sekä Alexander Stubbin hallituksen hallitusneuvotteluissa. Budjettiehdotus muun muassa sisältää hallitusohjelmassa sovitut kotimaista kysyntää tukevat verotoimet. Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiotarkistukset kolmen alimman tuloluokan osalta. Verotuksen lapsivähennys pieni- ja keskituloisille otetaan käyttöön 2015. Sen yksityiskohdat valmistellaan budjettiriiheen mennessä. Edustuskulujen 50 prosentin verovähennysoikeus palautetaan.
Ehdotuksen määrärahat ovat yhteensä 53,4 miljardia euroa. Se on 0,6 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa. Valtiovarainministerin budjettiesitys on 3,96 miljardia euroa alijäämäinen. Kevään lisätalousarviossa arvioitiin vuodelle 2014 noin 7,1 miljardin euron budjettialijäämä, joten alijäämän arvioidaan supistuvan yli kolmella miljardilla eurolla. Valtionvelka jatkaa kuitenkin kasvuaan nousten vuonna 2015 arviolta noin 100 miljardiin euroon.
Valtiontalouden tuloiksi arvioidaan 49,5 miljardia euroa, josta 40,5 miljardia euroa on verotuloja. Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2 %, eli 0,9 miljardia euroa vuodelle 2014 budjetoituun verrattuna.
Budjettiesitys julkaistaan ministeriön verkkosivuilla torstaina 7.8.2014 iltapäivällä. Hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessä 27.−28.8. Samalla käsitellään vuoden 2014 toinen lisätalousarvioesitys, jolla myös toimeenpannaan hallitusohjelmassa sovittuja päätöksiä.